Siinä se nyt keittiössä nököttää, uuden uutukainen Isomac Venus. Ensimmäistä kertaa tositoimissa. Löysi paikan kahvimyllyn välittömästä läheisyydestä. Venus saapuikin yllättäen jo viime viikon torstaina (12.7.) eli sen luvatun 2 vuorokauden toimitusajan puitteissa. Täysin ongelmitta ei toimitus kuitenkaan mennyt sillä tilatun 58mm Isomacin tampperin sijaan paketissa oli sekä 53mm ja 58mm päillä varustettu yksilö. No kyllä silläkin tamppauksen hoitaa, joten en jaksanut alkaa tuosta reklamoimaan.

Itse koneen ja kahvimyllyn kaveriksi kävin Formverkistä hakemassa Coffee’s Beenin “knockboxin”, Chez Mariuksesta 0,35 litran vaahdotuskannun ja Kaffecetralenista blindfilterin, Mokaflorin papuja sekä puhdistusainetta. Tamppausalustan virkaa saa ainakin toistaiseksi toimittaa Ikeasta joskus ostettu leivonta-alusta. Monimutkaista ja vaikeaa, eikä edes olla päästy vielä konetta käynnistämään. ;)

Ensimmäinen asia mikä oli tehtävä ennen kuin kahvia päästäisiin tekemään, oli puhdistaa mylly hyvin ja “nollata” se suodatinkarkeuden jauhamisen jälkeen. Myllyn purku onnistui suhteellisen helposti Kaffecetralenin Ulrikan ohjeiden mukaisesti, mutta onnistuin tiukkaa papusäiliötä irroittaessa lyömään sen yläkaapin reunaan, jonka seurauksena siihen tuli pieni särö. No onneksi tuolla säröllä ei ole mitään käytännön vaikutusta. Papusäiliö pestiin, terät irroitettiin ja imuroitiin puhtaaksi kahvipölystä. Seuraavaksi olisikin sitten saatava jauhatuskarkeus oikeaksi, edelleenkään tätä kirjoitettaessa ei siinä ole ihan onnistuttu. Vaikka kahviin muodostuukin jo kohtuullinen crema ei se tule tasaisesti valumalla vaan hieman pulputtaen koneesta. Ilmeisesti tämä tarkoittaa joko liian tiukkaa tamppausta tai liian hienoa jauhatusta. Toinen suuri alkuhaaste on ollut maitovaahdon tuottaminen. Ei vaan onnistu. Maitona on kuulemma parhaiten vaahtoutuvaa Valion UHT täysmaitoa, mutta eipä ole mikrovaahtoa syntynyt. Ohjeina olen seurannut CoffeeGeekin vaahdotusohjeita, mutta pakko myöntää, että en niistä juuri mitään ymmärrä.. No syksyn kotibarista-kursseja ja/tai valaistumista odotellessa. Eikä tämän nyt niin helppoa odotettukaan olevan, eiköhän se tästä.

Noniin, eilen se sitten pitkän kypsyttelyn, CoffeeGeekin yms. lukemisen, kauppojen koluamisen, ystävien ja tuttujen kuulemisen, sekä keskinäisen keskustelun jälkeen tapahtui. Tuli tilattua se kaivattu espresso-kone, mallia Isomac Venus. Nyt sitten saa kahvimylly arvoisensa kaverin, kunhan vaan saavaat laitteen Espresso Coffee Shopista kotiin toimitettua. Pääsee Moccamaster eläkkeelle. Tervetuloa cappuccinot ja latet. :)

Mutta vaikeaa se oikean kahvikoneen löytäminen sitten lopulta oli. Liikkeelle lähdettiin FrancisFrancisin X3:sta, ihan puhtaasti ulkonäöllisitä syistä, sillä onhan se nyt hieno. Sen verran paljon kuultiin kuitenkin negatiivista erityisesti kyseisen laitteen maidonvaahdotuskyvystä, että käännettiin katsetta toisaalle. Toisena harkinnassa oli Rancilion Silvia, mutta sen huonoksi puoleksi osoittautui ulkonäkö, ei vaan miellyttänyt paatuneita esteetikkoja. Emmekä olleet valmiita tinkimään ulkonäkövaatimuksista toiminnallisuuden varjolla. No onneksi pitkällisen etsinnän jälkeen löysimme tuon Venuksen, joka sekä miellytti silmää, että tuntui pitävän sisällään sen mitä halusimmekin: hyviä ristrettoja tuottavan järjestelmän joka myös tekee kelpo työtä maidon vaahdottamisen suhteen. Ja on riittävän nopea (eli tehokas).

Lisää kuvia ja kokemuksia sitten kun kone saapuu kotiovelle ja saadaan se käyttöön.