Monthly Archives: March 2010

Valaisimia

Design House Stockholm Block. Harri Koskinen, 1996.

Olen parina viime iltana löytänyt itseni kuvaamassa kotimme valaisimia, tekemässä “valaisintutkielmia” ja samalla harjoittelemassa valaisemista valokuvausmielessä. Tässä siis lopputuloksena syntynyt kuvakokoelma kodistamme löytyvistä valaisimista.

Ensimmäisen kuvan Block on kulkenut mukanani jo pitkään. Heti ensimmäisestä omasta asunnostani lähtien. Tällä hetkellä se toimii tunnelmavalona työhuoneessamme.

Artemide Talo Sospensione 120. Neil Poulton, 2001.

Talo Sospensione toimittaa meillä työhuoneen työskentelyvalon virkaa. Halusimme toimistotyylisen valaistuksen, mutta kotiimme sopivalla tyylillä. Tämä valaisin on oikeastaan toiminut inspiraation lähteenä koko muulle huoneelle. Se muodostaa hauskan teollisen vaikutelman “betoniseinämme” kanssa. Alaosan ritilä (dark light optics) hajottaa valoa, poistaen heijastumia ja siten mahdollistaen tietokoneella työkentelyn.

Artemide Tolomeo Mega. Michele De Lucchi & Giancarlo Fassina, 1987.

Nykyiseen kotiimme muuttaessamme suunnittelimme ensimmäisenä kokonaisuutena olohuoneen. Suunnitelmaa on sitten sen jälkeen toetutettu pieninä askelina kohti päämäärää. Heti aluksi päätimme, että emme halua olohuoneeseen kattovalaisinta. Koko yhden seinän peittävät ikkunat pitävät huolen siitä, että päivällä ei tarvitse keinovaloa ja iltaisin haluamme valaista tilan epäsuoralla, pehmeällä valolla. Tolomeo sopi tähän tarkoitukseen täydellisesti. Sen tuottama valo riittää sohvalla lukemiseen, samalla valaisten muun huoneen pehmeästi. Valon määrää voi säätää himmentimellä.

Lue lisää…

38°

Uutta kosmetiikkaa tulee kokeiltua lähes kuukausittain, mutta Kanebon 38°C:ta en aio vaihtaa. Se on ainoa kokeilemani ripsiväri, joka pysyy ripsissäni. Silmäni alkavat vuotamaan pienemmästäkin tuulenpuuskasta ja ripsivärit valuivat aiemmin pitkin poskia ja sotkivat muut meikit. Kanebon Sensai 38°C lähtee nimensä mukaisesti pois vain lämpimällä vedellä, joten se ei sotkeennu myöskään vesisateessa.

Itse en oikeastaan kaipaa ripsiväriltä muita ominaisuuksia. Pidentävät, erottelevat ja ties mitkä ripsivärit eivät ole mielestäni toimineet koskaan lupaamallaan tavalla. Samaan lopputulokseen pääse mielestäni aivan tavallisellakin värillä ja harjalla. Itse pidän eritysesti 38:n pienestä harjapäästä. Se on ketterä ja värin levittäminen sujuu kätevästi.

38:n paras ominaisuus on sen vedenkestävyys kuitenkaan olematta vedenkestävä ripsiväri. Se säilyy hyvin treeneissäkin eikä varise. Ainoa miinuspuoli on se, että ripsivärin poistaminen vaati paljon lämmintä vettä. Se ei siis sovi kovin hyvin retkille, jossa lämmintä vettä ei ole saatavilla. Mitä kosmetiikkatuotetta sinä et vaihtaisi?

König Restaurant

Olemme alkuvuoden aikana yrittäneet hieman sivistää itseämme ja tutustua mahdollisuuksien mukaan Helsingin ravintolatarjontaan – ja nimenomaan sellaisiin ravintoloihin, joissa emme ole syystä tai toisesta aiemmin käyneet. Eilen kävimme illallisella Königissä, joka on mielessämme aina tähän asti kulkenut lähinnä arvokkaan herraklubin maineella. Ja onhan König ollutkin nykyisessä muodossaan olemassa vasta noin vuoden ajan, vaikka ravintolan koko historia ulottuukin pitkälle 1800-luvun puolelle. Uudistuessaan viime vuonna König laajeni kolmeen kerrokseen, joista ravintola sijaitsee komeissa puitteissa entisen Michellen tiloissa toisessa kerroksessa. Klubi jatkaa edelleen kellaritiloissa ja baari katutasossa.

König oli kokonaisuudessaan positiivinen yllätys. Emme oikein etukäteen tienneet mitä odottaa. Kuten tulikin jo mainittua, sijaitsee ravintola upeissa historiallisissa puitteissa, joita on aavistuksen modernisoitu. Onneksi talon ja tilan henki on kuitenkin aika hyvin onnistuttu säilyttämään. Ruokalista seuraa ravintolan muuta henkeä koostuen pääasiassa maltilla modernisoiduista perinteisistä annoksista. Tässä vaiheessa pieni varoituksen sana on myös paikallaan, perinteinen tarkoittaa melko kookkaita ja raskaita annoksia. Suolaa ja voita ei ole säästelty, kevyt pikkupurtava ei ole kuvaavin termi ravintolan annoksille, lisäksi ruokalista on aavistuksen lihapainotteinen.

Omat valintamme osuivat tällä kertaa kalaruokiin. Alkupaloiksi tilasimme Savumuikkutoastin ja Toast skagenin. Maku oli molemmissa kohdallaan ja annokset oli hienosti rakennettuja.

Pääruoaksi valitsimme Loimutettua siikaa ja Kuhaa Walewska. Olimme molemmat tyytyväisiä valintoihimme, mutta aavistuksen pienemmät annoksetkin olisivat riittäneet. Maukas, juuri sopivasti hiillostettu, siika tarjoiltiin upeiden lisäkkeiden kera. Hienostuneesti maustettu ja valmistettu kuha sai seurakseen vihreää parsaa sekä täyteläisen hollandaise-kastikkeen.

Kalaisan aterian ohessa nautimme Chileläistä Cousiño-Macul Sauvignon Grisiä (2008). Kyseinen raikas, aavistuksen hapokas ja hedelmäinen valkoviini on jo aiemmin todettu hyväksi vaalean kalan kanssa nautittavaksi ruokaviiniksi.

Hyvistä valinnoistamme innostuneina päätimme vielä tilata jälkiruokaakin, vaikka totuuden nimissä sille ei kyllä enää olisi ollut tarvetta. Alkoi olla jo vähän ähky. Tilasimme kuitenkin kulhossa tarjoiltavan “Mustikkapiirakan” sekä Ranskalaisen suudelman, jossa oli mukavasti happoisuutta ja rakennetta makeutta tasapainottamassa.

Kokonaisuudessaan König oli positiivinen kokemus. Annokset olivat erittäin maukkaita, mutta makuumme ehkä aavistuksen liian isoja. Nautintoa täydensi hienot puitteet. Ruoka ei ollut sieltä kevyimmästä päästä, mutta eihän sen aina tarvitsekaan olla. Tulemme varmasti toistekin Königissä käymään.

Uusi life-osio

Olemme viimeaikoina pohtineet blogimme suuntaa ja päätyneet siihen, että välillä olisi mukava kirjoittaa jostain muustakin kuin sisustamiseen ja ruokaan liittyvistä aiheista. Avasimme blogiimme life-osion, johon tulee juttuja muista aiheista. Ihan tarkkaan emme itsekään vielä tiedä millaista sisältö tulee olemaan. Eikä osion life-nimikään ole ihan kiveen kirjoitettu.

Tämä osio tulee ainakin vielä olemaan erillään muusta blogin sisällöstä, siksi et myöskään nähnyt tätä kirjoitusta blogin etusivulla. Mitä mieltä olette? Koetteko järjestelyn toimivaksi?

P.s. Myös osiot design ja ruoka ovat saaneet hieman uutta ilmettä, käykää kurkkaamassa. ;)

Kananmunia irtomyynnistä

Emme ole varmaan koskaan aikaisemmin ostaneet kananmunia irtomyynnistä. Yleensä kaupasta tulee napattua valmis kuuden kappaleen luomukananmunapaketti, mutta tällä kertaa päätimme poimia kananmunamme itse koppaan. Ainakin Tapiolan Stockmannilla luomukananmunien osto irtomyynnistä on mahdollista.

Munat myydään kilohinnalla ja olimme varmoja, että ne ovat varmasti puolet kalliimpia kuin valmiiksi pakatut kananmunat. Mutta yllätyimme todella kun irtokananmunat olivatkin reilusti edullisempia pakattuihin verrattuna. Näitä tulemme varmasti ostamaan toistekin, aina kun niitä vain on tarjolla. Stockalla irtokananmunat ovat usein loppu, emmekä enää yhtään ihmettele miksi.

Kananmuna on yksi niistä elintarvikkeista, jonka ostamme aina luomuna. Useimmiten käytämme kananmunia ruoanlaitoissa ja leivonnassa, mutta välillä viikonloppuaamuisin paistamme munia aamiaiselle. Kananmunien käytöstä puheen ollen – uusavuttomien kananmunan keittotaidoista vitsailu on ihan puppupuhetta. Kananmunan keittäminen on oikeasti todella haasteellista. Keitämme ne aina liian koviksi tai sitten ne jää aavistuksen verran liian raaoiksi. Sopivan kypsäksi keittäminen tuntuu olevan mahdotonta.