Tag Archives: kahvi

Nyt meillä juodaan mokkaa

Hienossa kahvikoneessamme on ollut vikaa jo hetken aikaa. Jokin tiiviste vuotaa ja kone roiskii kuumaa vettä paikoista joista sitä ei pitäisi tulla. Kaffecentralen ei enää Isomacin koneita huolla, joten Suomessa ei huoltoa tietääksemme ole. Pitää huoltaa itse, jota varten pitää vielä kerätä lisää rohkeutta ja tietoa.

Kahvikoneen rikkoutumisesta asti olemme, siis tähän asti, tehneet suodatinkahvia Moccamasterillamme. Pavut olemme edelleen itse jauhaneet, joka tekee merkittävän edun suodatinkahvissakin. Nyt menneenä viikonloppuna tuli kuitenkin heräteostettua Bialettin mokkapannu, joka myös mutteripannuna tunnetaan. Alunperin piti ostaa vain kahvipapuja, mutta lähimarketin valikoimissa oli pelkästään kunnon espresso-papuja. Otimme kokeiluun Pellinin Espresso Superioren. Seuraavaksi voisikin tilata taas Has Beanista.

Mokkapannulla tulee hyvää kahvia, pehmeää ja suklaista. Varmasti myös tuoreilla pavuilla ja itse jauhamisella on merkityksensä. Tulemme varmasti kahvikoneen korjauksen jälkeenkin juomaan mokkaa aina silloin tällöin, cappuccinon valmistuksessa on kuitenkin enemmän vaivaa.

La Torrefazione

Helsinkiin on vihdoin saatu kaupungin ensimmäinen oikea kahvila – La Torrefazione. Aleksanterinkadun Stockmannin päädyssä hieman hämäävästi toisessa kerroksessa sijaitseva kahvila aloitti toimintansa vaivihkaa pari viikkoa takaperin. Juttuja on näkynyt lähinnä vain Suomenruotsalaisissa medioissa, kuten Pepparissa, ei ainakaan omiin silmiin ole osunut. Konsepti on yksinkertainen – kahvilassa paahdetaan itse omaa kahvia Suomessa harvinaisista laadukkaista papulaaduista, tarjotaan aamiaista ja lounasta viikoittain vaihtuvalta listalta sekä tehdään täytettyjä ciabattoja tilauksesta.

Kahvilan taustajoukot ovat nimekkäät. Joukosta löytyy mm. baristojen Suomen maajoukkueen tämän hetkinen kapteeni Roman Kolpaktsi, Lontoossa Michelin-tähdin koristellussa L’Atelier de Joel Robuchon‘issa aiemmin keittänyt Jon Linnavuori ja Kaffa pienpaahtimon taustalta löytyvät Hampf’in veljekset. Ei ihme, että lopputulos on vakuuttava.

La Torrefazionen erikoisuus on se, että paikassa myös paahdetaan omaan käyttöön tuleva kahvi. Paahtimo on sijoitettu lasiseinän taakse kahvilatilasta ihailtavaksi. Toisen kerroksen sijainti luo oman vivahteensa, Aleksin ihmisvilinä tuntuu paljon rauhoittavammalta ylhäältä katsottaessa. Sisustukseen on myös panostettu, paikka on siisti ja viihtyisä. Kotisivutkin on oikein hienot, kokonaisuus vaikuttaa hyvin harkitulta ja onnistuneelta. Parasta paikassa on kuitenkin se, että listalta löytyy oma suosikkipapuni eli Brazil Fazenda Cachoeira Bourbon, jota on tullut lähes jokaisen tilauksen mukana HasBeanista. Paahtaja ja barista tekevät itse tuosta mainitusta ja muista raakapavuista sekoituksia, jotka paahdetaan ja joista sitten itse kahvi tehdään. Ei enää tuoreemmaksi voisi mennä.

Itse kävimme testaamassa paikan tänään lauantaina. Kahvila oli aivan täynnä ihmisiä, joten tieto paikasta näyttää levinneen. Tästä huolimatta palvelu oli ystävällistä ja ilmapiiri rento. Tällä kertaa kävimme vain pikaisesti Hullujen päivien lomassa macaron-leivoksilla ja cappuccinoilla. Hyvät cappuccinot olivatkin, vaikka kaupungin parhaat on edelleen tullut nautittua Kaffecentralenissa Ulrikan tekemänä. Ehkä se vaikutti, että kahvilan paahtimo oli vielä pois käytöstä joidenkin teknisten ongelmien takia. Loistava sijainti, hyvä kahvi ja erittäin houkuttelevat ciabattat takaavat kuitenkin sen, että La Torrefazionessa tulee varmasti käytyä aina kun keskustassa tulee käytyä niin, että on aikaa pysähtyä kahville.

Kahvipuoti Caffi

Saimme keväällä lahjakortin Sokos Hotel Flamingoon ja päätimme käyttää sen kesälomallamme. Hotelli oli uusi ja oikein siisti, lisäksi siellä oli ystävällinen ja hyvä palvelu. Ainoa miinuspuoli oli se, että siellä oli aivan liikaa meluisia lapsiperheitä. Toisaalta se ei tullut yllätyksenä. Samalla reissulla vierailimme Jumbossa sekä Flamingo ”viihdekeskuksessa”.

Flamingosta löysimme paahtimo- ja suklaakauppa Caffin. Kävimme nauttimassa cappuccinot ja ostimme rasiallisen käsintehtyjä suklaakonvehteja. Nam. Oli todellinen yllätys, että ostoskeskuksesta voi löytyä tällainen kahvipuoti. Yleensä ostoskeskusten kahvitarjonta rajoittuu automaattikahviin, jota myydään ylihintaisena erikoiskahvien nimillä.

Caffissa on runsasta valikoima erilaisia kahveja raakapapuina, paahdettuna sekä jauhettuna. Erikoisuutena on oma pienpaahtimo. Caffissa oli asiantunteva ja asiaan omistautunut palvelu. Valitettavasti oma espressokoneemme tarvitsee pientä huoltoa, joten emme voineet ostaa papuja kotiin kokeiltavaksi. On myös harmi, että liike sijaitsee täältä Espoosta katsoen aika kaukana.

Ainoa asia mikä jäi meitä askarruttamaan oli, että miksi paahdetut pavut säilytettiin kirkkaissa lasipurkeissa tiskillä. Käsityksemme mukaan pavut säilyvät parhaiten valolta suojattuna. Esillepanon kannalta lasipurkeissa säilyttäminen on tietenkin näyttävä ratkaisu.

Suosittelemme ehdottomasti kaikille kahvista ja suklaasta kiinnostuneille.

Resepti: Cantuccinit

Valmistelut: 15 minuuttia
Valmistus: 20 minuuttia

Cappuccinon kanssahan tulee nauttia joko pala laadukasta tummaa suklaata tai pieni korppumainen keksi, jota myös Cantucciniksi kutsutaan. Meillä on tavaksi muodostunut nimenomaan jälkimmäinen. Näiden Toscanalaisten mantelikeksien saatavuus (käytännössä vain Stockan herkku) ja hinta kuitenkin hirvittää, joten päätimme kokeilla keksien valmistamista itse. Niin hyviä näistä kuitenkin tuli, että tulemme myös tulevaisuudessa näkemään valmistamisen vaivan. Tässä googlen avulla löytynyt resepti (Head Isu -blogi), jota käytimme.

  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2,5 dl sokeria
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 tl kanelia
  • 3 dl (n. 200-250 g) kokonaisia kuorellisia manteleita
  • 3 kananmunaa
  • tilkka mantelilikööriä (Disaronno)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa kananmunat kevyesti erillisessä astiassa ja kaada sitten kuivien aineiden sekaan. Sekoita kunnes seos alkaa näyttämään taikinalta. Lisää mantelit ja sekoita taikinaan. Lisää vielä lopuksi tilkka mantelilikööriä taikinan joukkoon.

Jaa taikina nelkään osaan. Muotoile jauhotetuin käsin palat pitkiksi pötköiksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Litistele pötköjä hieman kämmenellä, jotta keksit saavat oikean pitkulaisen muodon paistuessaan. Kaksi pötköä mahtuu sopivasti yhdelle pellille. Jätä riittävästi kasvunvaraa.

Lämmitä uuni 210-220 asteeseen (riippuen uunista). Paista noin 15-25 minuuttia kunnes taikina on saanut kauniin ruskean värin ja on muuttunut kiinteäksi pinnaltaan. Leikkaa pötköt kuumina vinoittain noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Asettele viipaleet “kyljelleen” pellille ja anna niiden kuivua uunin jälkilämmössä reilun puoli tuntia.

Aamukahvilla

Pidemmän aikaa ehti suomalainen “perusjuhlamokka” aiheuttaa inhontunteita, joten aiemmin päivittäistä kofeiinintarvetta tuli ruokittua Moccamasterilla tehdyillä tummapaahtoisilla maitokahveilla. Mutta reilu vuosi sitten kahvikärpänen pääsi puraisemaan oikein kunnolla ja kunnon espresso-kahvikoneen sekä myllyn hankinta alkoi tosissaan houkuttamaan. Nyt kahvimylly on ehtinyt asumaan meillä jo yli puoli vuotta ja konekin viitisen kuukautta. Tässä muutamia (ensi-) kokemuksia ajasta sen jälkeen kun Isomac Venus ja Minimoka muuttivat meille.

Alkuun vähän laitteista. Kahvikoneen mukana tilattu tampperi osoittautui nopeasti vähän hankalaksi käyttää. Siitä ei vaan saanut kunnon otetta. Tilalle käytiin ostamassa kotimainen ruostumattomasta teräksestä sorvattu jykevä ja raskas korvike. Tamppaaminen on huomattavasti helpompaa. Ongelmia aiheutti myös Venuksen “poksahtelu” eli grupon tiivisteen pettäminen ja veden roiskuminen ympäri keittiötä takaisinhuuhtelua tehtäessä. Tämän ratkaisemiseksi tiiviste vaihdettiin, mutta lopulta vika osoittautui koneen ominaisuudeksi ja lopullinen ratkaisu löytyi vasta vääntämällä kahva “hieman yli”. Ilmeisesti Venuksen paineet ovat hieman liian kovat, joten tässä taitaa tulla eteen vielä retki Kaffecetraleniin paineen säätöön. Kovasta paineesta epäilen myös johtuvan sen, että vesi tuppaa kanavoitumaan “purukakun” läpi ja toisinaan myös itse kakku on hajonnut.

Mylly on puolestaan toiminut mainiosti, päänvaivaa aiheuttaa ainostaan suodatinkarkeuden säätö, jonka merkinnät ei vaan allekirjoittaneelle tunnu aukeavan. Uusia papuja käyttöön otettaessa säätäminen on jatkuvaa, mutta hetken päästä ei enää juuri mitään tarvitse tehdä.

Sitten itse kahvin tekoon. Ensinnäkin meillä juodaan lähes poikkeuksetta vain cappucinoja ja jäälatteja. Espresso ei uppoa, on liian kitkerää, mutta shotit lienevät parantuneet tässä kuukausien harjoittelun mukana, koska nykyisin ei enää tunne tarvetta hukuttaa kahvia latten suureen maitomäärään vaan nuo mainitut cappuccinot maistuvat parhaiten. Mutta oikeanlaisen espresson ja maitovaahdon löytäminen ei ole ollut helppoa… ja nytkin vasta aletaan kai olemaan siellä päin. Tummempi crema alkaa löytämään shottien päälle ja maitovaahto alkaa olemaan tasaisempaa mikrovaahtoa (eikä sitä kuumaa maitoa + tiukka vaahto yhdistelmää mitä alkuun tuli tehtyä). Suuren valaistuksen koimme syksyisellä kotibarista-kurssilla, jossa itse ainakin vasta tajusin mistä on maidon vaahdottamisessa ja mikrovaahdossa kysymys. Kyllä se, että joku (joka osaa) näyttää miten hommat tehdään, opettaa paljon enemmän kuin videoiden katselu youtubesta tai foorumien lueskelu. ;)

Kuten yllä olevasta kuvasta näkee, ei latte art ihan vielä ole hallussa. Omasta mielestäni alkaa kuitenkin kahvien teossa saavuttamaan sellaisen tasalaatuisen tason, että kahvit maistuvat ja näyttävät suhteellisen samalta päivästä toiseen. Sen on myös huomannut, että suomalaisten kahviloiden tarjonta melkein aina kalpenee kotikahveille. Sen on myös huomannut, että pavuilla on paljon merkitystä. Alkuun hankimme Mokaflorin papuja, sittemmin kokeilimme barista-kurssilta saatuja Segafredon papuja ja nyt on kokeilussa Lidlin halpispavut (kun niitä sattumalta eteen tuli). Mokaflor on aika kiistaton voittaja näissä, kaikki osaalueet oli niillä vaan helpompi tehdä. Tuntuivat sopivan hyvin yhteen Venuksen kanssa. Makukin oli lähimpänä omaa mieltymystä. Mutta ei noista muistakaan huonoa kahvia tule. Mokafloria kuitenkin seuraavaksi taas… Maidoksi ei myöskään kelpaa kuin Valion UHT täysmaito, jääkahveihin käytämme kuitenkin kevytmaitoa.

Jep. Eiköhän tässä tullut tarpeeksi jaariteltua. Lisää sitten joskus myöhemmin. :)