Chilit itämään

Tässä hankkimamme välineet chilien kasvattamiseen. Mekin halusimme kokeilla, kun kerran kaikki muutkin kasvattavat chilejä. Emme ole aiemmin kasvattaneet mitään siemenistä, joten aluksi piti ostaa kaikki välineet. Valinnanvaraa riitti idätyslaatikoissa ja muissa tarvikkeissa. Päädyimme ottamaan tuollaisen halvan, mahdollisesti kertakäyttöisen idätyslaatikon näin aluksi, kun ei vielä tiedä miten pitkälle innostus ja taidot riittää.

Chilin siemenet tilasimme Fataliilta. Otimme aloituspakkauksen ja lisäksi pari muuta chililajiketta. Kaikkien pitäisi olla aika helppoja kasvattaa. Emme ole mitään mestari-viherpeukaloita, joten saa nähdä kuinka tässä käy. Erilaisia chililajikkeita on näköjään todella paljon, emmekä varsinaisesti ole aikaisemmin edes kiinnittäneet huomiota käyttämiemme chilien lajikkeisiin.

Päätimme kokeilla kylvömullan sijaan idätykseen tarkoitettuja turvenappeja. Turvenapit laitetaan veteen ja muutaman minuutin kuluttua ne ovat turvonneet käyttövalmiiksi. Napeissa on valmiiksi pieni kolo siemenille. Yhteen nappiin voi laittaa 2-3 siementä. Me laitoimme kolme, ihan varmuuden vuoksi, jos kaikki siemenet eivät idäkään.

Ennen kuin alkaa kylvämään mitään, kannattaa kirjoittaa valmiiksi tunnistuslappuset jokaista istutettavaa varten. Muuten voi olla mahdotonta enää jälkikäteen saada selville mitä oli missäkin.

Nyt sitten vain odotellaan, että taimet nousisivat. Ja pitäisi jotenkin muistaa pitää turve koko ajan kosteana. Paras lämpötila idätykselle olisi 27-29 astetta, mutta idätys onnistuu myös huoneenlämmössä. Taimille pitäisi myös keksiä valoisa, mutta lämmin paikka. Tilasimme itseasiassa jokin aika sitten Plaza koti -lehden ihan sen vuoksi, että tilaajalahjana oli (ja on edelleen) IndoorGardenin Herb:ie 23 yrttipuutarha. Niin ja chilit olisi kuulemma pitänyt kylvää jo heti alkuvuodesta, toivottavasti emme olleet myöhässä.

Lisää chilien kasvatusohjeita löytyy Fataliin sivuilta löytyvästä oppaasta (PDF).

Ohuet Kartiot

Oikeastaan tämä on jo melkein vuoden vanha juttu, nämä tulivat nimittäin myyntiin jo helmikuussa 2010. Nyt kuitenkin tuli vasta nähtyä ensimmäistä kertaa ihan omin silmin. Kyseessä siis ohuet Kartio-lasit, jotka Iittala on ottanut uudelleen tuotantoon Kaj Franckin 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi. Kovasti olisi tehnyt mieli ostaa nuo, mutta varsinkin värillinen sarja oli aika kallis. Höyhenkevyt ja todella ohut suupuhallettu lasi on upean näköinen, mutta uskaltaisitko käyttää näitä arkikäytössä? Me emme uskaltaisi. :)

Laseja on tehty rajallinen määrä juhlavuoden kunniaksi, joten loputtomiin näitä ei taida saada. Saatavilla on tavallisten Kartioiden tapaan pienempi (20 cl) ja suurempi (34 cl) koko. Kirkkaita ja harmaita näyttää edelleen saavan Iittalan verkkokaupasta ja noita kuvassa näkyviä värillisiä sarjoja ainakin outleteistä.

Lempparit

Ensimmäiset huonekalut jotka ensimmäiseen ihan omaan kotiin tuli hankittua, olivat nämä Arne Jacobsenin jo vuonna 1955 suunnittelemat “seiskat”, mallia 3107. Ja tuttuja varmaan kaikille. Nämä ovat Fritz Hansenin uusiotuotantoa, hieman korkeammat kuin alkuperäiset, eivät siis vintagea. Seiskoissa sillä ei ole niin väliä, nämä tehdään kuten ennenkin. Ajan patinaa ei uusista tietenkään löydy, mutta ei ollut tarkoituskaan.

Seiskat taitavat olla ainoat todelliset ajattomat klassikot mitä meidän kodistamme löytyy, ovat ansaitusti myös meidän lempi-huonekalumme. Moni pitää seiskoja hieman “kuluneina” ja tavallisina, niitä kun löytyy niin paljon julkitiloista ympäri skandinaviaa. Näistä ei kuitenkaan luovuta, seiskoja tulee päinvastoin lisää sitten myöhemmin kun tilat sen sallivat. Ajaton, yksinkertainen, monen kanssa yhdistettävissä oleva moderni muotoilu se varmaan on mikä näissä kiehtoo, olen tykännyt aina. Ja se monen kaipaama tarina tulee siitä tunteesta kun näitä avattiin paketeistaan juuri remontoituun, omaan, uuteen ja vielä kovin tyhjään asuntoon. :)

Löytyykö teidän kodistanne lemppareita ja miksi niistä on sellaisia tullut? :)

Hyvin pyyhkii

Vielä yksi Tukholman ostos. Jo aiemmin mainitusta Malmsten butikenista hankimme myös tämän Växbo Lin:in valmistaman pellavarätin. Växbo Lin on pellavakehräämö, joka myös kutoo erilaisia kodin tekstiilejä pellavasta. Eli hieman kuin Ruotsin vastine Jokipiin pellavalle, erona se että arkisesta tuotteesta on ruotsalaiseen tapaan saatu vähän tyylikkäämpi ja modernimpi.

Liina on kudottu huokoiseksi ja pellava imee hyvin kosteutta sekä kuivuu nopeasti. Rätti pitää kyllä puristaa kunnolla kuivaksi tai muuten se jättää aivan liian märän pinnan. Rätin voi pestä 60 asteessa, joten toivottavasti se kestää pitkään käyttöä. Meillä on käytössä myös Eva Solon kestorätit, mutta ne alkavat olla jo tiensä päässä. Vanhoille tiskiräteille ominainen haju ei meinaa lähteä pesukoneessakaan.

Malmsten butikenista löytyi muuten paljon erilaisia kodin tekstiilejä ja käsityötuotteita lukemattomissa värivaihtoehdoissa. Emme ole aikaisemmin törmänneet missään niin laajaan värivalikoimaan, kun käsityöläistuotteista on kysymys. Lisäksi tuotteet olivat pelkistettyjä ja laadukkaan oloisia. Mielestämme monikäyttöisempiä kuin koristeelliset ja yksityiskohtia tulvivat käsityöläistuotteet yleensä. Ostaisimme mielellämme useimminkin käsityötuotteita, mutta valitettavasti ne tyyliltään hyvin harvoin istuvat omaan tyyliimme.

Saimme viimeinkin vanhoja lankkuja kuvausrekvisiitaksi ja olemme olleet niistä niin innoissamme, että niitä on näköjään viime aikoina tullut käytettyä joka kuvassa. :)

Tukholman tuliaisia: yrttiruukkuja

Kaiken muun lisäksi toimme Tukholmasta myös pari yrttiruukkua. Kuvassa etummaisena olevan Normann Copenhagenin Herb Stand yrttiruukun löysimme Malmsten butikenista. Liikkeen pientavarapuoli oli näyttelytilaimainen, kaikki oli aseteltu hienosti esille. Esimerkiksi yrittiruukuissa oli yrtit kasvamassa. Hämmennystä kuitenkin herätti se, että ostettavia tavaroita ei ollut missään. Hetken ihmeteltyämme miten näitä voi ostaa, menimme kysymään liikettä pitäviltä kahdelta vanhalta harmaahapsiselta herrasmieheltä. Myyntipakkaukset haettiin takahuoneesta. Hieman harmittavasti sama ruukku löytyi myöhemmin Nordiska Gallerietin tarjouspöydästä. Ei voi mitään, onneksi hintaero oli vain muutamia euroja.

Ylemmässä kuvassa taustalla olevan Qualyn suloisen orava-altakasteluruukun löysimme DesignTorgetilta. Se oli ihan pakko ostaa. Kun ruukussa on riittävästi vettä, tulee iloinen orava tervehtimään kastelijaa. Orava menee piiloon kun vesi on lopussa. Ruukussa on langat, jotka kuljettavat vettä vesiastiasta kasville. Qualy on thaimaalainen yritys, joka valmistaa käyttödesignia mahdollisimman ekologisesti. Yrityksen nettisivuilla on vaikka mitä ihania ja söpöjä tavaroita, esimerkiksi Happy Polar Bear jääpalamuotti olisi aivan pakko saada.

Normannia myy Suomessa ainakin Formverk ja Finnish Design Shop, mutta yksittäisiä tuotteita löytää kyllä muualtakin. Emme tiedä myykö Qualya mikään liike Suomessa, vinkatkaa jos tiedätte. Ainakin DesignTorgetin nettikaupasta saa tilattua joitakin Qualyn tuotteita.