Tag Archives: leivät

Näkkäri

Itse tehty näkkäri, © avaruusasema

Meidän on jo pitkään pitänyt kokeilla näkkileipien ja erilaisten kräkkereiden tekoa itse, mutta emme vain ole ehtineet. Löysin tammikuussa ilmestyneestä Karppaaja lehdestä seuraavan näkkärireseptin, jota nyt pääsin kokeilemaan.

Mantelinäkkäri (noin 10 palaa)

  • 1 dl manteleita
  • 1 dl pellavansiemeniä
  • 1 dl seesaminsiemeniä
  • 1 rkl psylliumjauhetta
  • 1-2 rkl voisulaa
  • 1/2 dl vettä
  • 1/2 tl suolaa

Jauha mantelit, pellavansiemenet ja seesaminsiemenet monitoimikoneessa tai blenderissa jauheeksi. Sekoita joukkoon muut ainekset ja painele seos pellille ohueksi levyksi. Kannattaa ensi laittaa 1 ruokalusikallinen voisulaa ja sitten vasta lisätä sitä, jos taikina ei pysy kasassa. Laitoin suoraan kaksi ruokalusikallista ja mielestäni näkkäreistä tuli aavistuksen liian rasvaisia.

Paista näkkileipää 150 asteessa 20 minuuttia. Sammuta uuni ja anna näkkileivän kuivua uunissa jälkilämmöllä vielä noin puoli tuntia, kunnes leipä on kuiva.

Jauhoin mantelit, pellavan- ja seesaminsiemenet Vitamixilla ja valmista jauhoa tuli silmänräpäyksessä. Käytin tähän Vitamixin kuiville aineille tarkoitettua kannua, sillä meillä ei ole tällä hetkellä erillistä monitoimikonetta. Pitää myöhemmin kokeilla myös vehnäjauhojen jauhamista itse Vitamixin kuiva-ainekannulla.

Näkkäristä tuli oikein maistuvaa, mutta ei ehkä aivan sellaista mitä olin kuvitellut. Näistä tuli nimittäin aika rouheisia suutuntumaltaan, vaikka maku on hyvä. Otan siis mielelläni vastaan ohjeita näkkäreiden ja erilaisten kräkkereidn tekoon. :)

Itse tehty näkkäri, © avaruusasemaItse tehty näkkäri, © avaruusasema

Näkkäreiden päälle sipaisimme uutta Arlan Apetina tuorejuustoa. Olimme jokin aika sitten Arlan järjestämässä tilaisuudessa, jossa pääsimme kokkaamaan Suomen kokkimaajoukkueen kahden kokin avustuksella. Tästä tapahtumasta onkin jo kirjoitettu Sillä Sipuli, Ketun Keittiössä, Kannat Kattoon ja Unelias Kokki blogeissa. Mukaan maistiaisiksi saimme Arlan uusia tuorejuustoja, joihin tykästyimme kovasti. Juustoissa ei ole käytetty lainkaan lisäaineita ja maku on todella täyteläinen ja kermainen. Erottuvat maultaa kyllä vahvasti kilpailijoistaan. Sopivat hyvin myös ruoanlaittoon, jota tulikin Arlan tilaisuudessa testattua.

Irlantilainen soodaleipä

Dublinin matkalla kävimme ennen Howthin retkeä tukevalla aamiaisella Kennedy’s bistrossa. Ehdottomasti paras aamiainen koko reissulla, kaikki osaset oli kunnossa, cappuccino oli hyvin tehty, ruoka maistui hyvältä, mutte ehdottomasti parasta oli itse tehty tuore leipä. Irlantilainen tumma soodaleipä joka oli paahdettu pinnaltaan rapeaksi.

Tuosta aamiaisesta asti olen himoinnut kyseistä leipää ja jo silloin päätin, että teen sitä kunhan kotiudumme. Muutama viikko ehti kuitenkin mennä kunnes sain aikaiseksi. Saamamme “suvun perinneresepti” oli ainemääriltään sen verran summittainen, että tuli nyt kuitenkin käytettyä netistä löytynyttä ohjetta. Hyvä ohje olikin, nämä ovat suurta herkkua paahdettuina.

Tumma irlantilainen soodaleipä

  • 320 g grahamjauhoa
  • 260 g (tavallista) vehnäjauhoa
  • 80 g venhänalkioita
  • 4 tl hunajaa
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 tl suolaa
  • 1,5 rkl huoneenlämpöistä voita
  • 1 suuri kananmuna
  • 0,5 l kirnupiimää

Lämmitä uuni aluksi 200 asteiseksi. Älä aloita taikinan tekoa ennen uunin lämpeämistä, taikina syntyy nopeasti eikä kestä pöydällä seisottamista.

Levitä vehnänalkiot tasaisesti (leivinpaperin päälle) uunipellille ja paahda niitä 3-5 minuuttia kuumassa uunissa, kunnes alkavat saamaan väriä. Sekoita sillä välin muut kuivat aineet suuressa kulhossa sekaisin. Vispaa kananmuna, hunaja ja noin 3/4 piimästä sekaisin toisessa kulhossa.

Anna vehnänalkoiden jäähtyä muutaman minuutin ajan ja sekoita ne sitten muiden kuivien aineiden sekaan. Leikkaa sitten huoneenlämpöinen voi pieniksi paloiksi kuivien aineiden sekaan ja nipistele sormin tasaisesti jauhojen joukkoon.

Tee kuivien aineiden keskelle onkalo ja kaada piimäseos siihen. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi käsin nostelle. Älä vaivaa taikinaa. Lisää tarvittaessa piimää, taikinan on tarkoitus olla aavistuksen märkää kun se on valmista. Sellaista, että se tasoittuu vuoan pohjalle, mutta ei ole kuitenkaan juoksevaa vaan kiinteää.

Voitele noin 25×13 cm alumiininen leipävuoka ja nostele taikina sinne. Nosta uuniin ja paista noin 50 minuutin ajan. Leipä on valmista kun se on kauniin ruskea pinnalta ja kun siihen kopauttaa kuuluu kumea, ontto ääni. Anna leivän jäähtyä ja levätä hetki ennen kumoamista.

Tämä leipä säilyy huoneenlämmössä muutaman päivän. Parhainta se on heti syötynä. Leivän voi kääriä folioon ja odottaa yön yli, tällöin se on helpompi leikata viipaleiksi. Itse leikkasin leivän valmiiksi viipaleiksi ja pakastin viipaleet pusseissa. Leivänpaahtimella sulattaen ja paahtaen näistä tulee todella herkullisia.

Erittän nopeita ja helppoja tehdä. Viikonloppuisin ehtii hyvin tekemään ja paistamaan aamupalalle. Kannattaa kokeilla!

Karppileivät

Emme ole alkaneet “skarppaamaan”, mutta välillä tulee kokeiltua karppireseptejä. Olemme hieman yrittäneet karsia turhia hiilihydraatteja, mutta arjen kiireessä pasta on vaan niin nopea ja helppo valmistaa ettei meistä taida kovin hyviä karppeja tulla. Nämä leivät olivat yksi kokeilluista resepteistä ja koska olivat todella helppoja ja nopeita valmistaa, on näitä tullut tehtyä jo useammin.

Mantelileivät (6-8 kpl)

  • 2 kananmunaa
  • 2 rkl turkkilaista jogurttia
  • 2 tl psylliumia
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1,5 dl mantelijauhoa
  • 3 rkl vehnäleiseitä
  • 1 rkl seesaminsiemeniä
  • 150g juustoraastetta

Vatkaa kananmunat keveyesti ja lisää joukkoon turkkilainen jogurtti. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne kananmunaseoksen joukkoon. Sekoita hyvin ja lisää lopuksi juustoraaste. Esimerkiksi Emmental sopii hyvin. Itse käytimme tällä kertaa seesaminsiementen tilalla unikonsiemeniä, niitä riittää teelusikallinen ruokalusikallisen sijaan. Myös pähkinärouheet sopivat hyvin leipiin.

Muotoile taikinasta 6-8 palloa ja litistä niitä hieman. Laita vasta nyt uuni lämpenemään 225° ja anna leipien kohota sen aikaa pellillä. Paista leipiä noin 10-12 minuuttia, kunnes ovat kauniin kullanruskeita.

Parhaimmillaan nämä ovat uunituoreina, mutta säilyvät muutaman päivän. Ylimääräiset leivät kannattaa melkein pakastaa ellei niitä syö heti seuraavana päivänä. Leivät ovat teeleipämäisiä ja päälle riittääkin vain sipaisu voita. Niitä voi toki käyttää samalla tavalla kuin muutakin leipää. Tämä resepti on peräisin karppaus.infosta.

Hiilihydraattimäärä: 10,9 g
Hiilihydraatteja / kpl: 1,6 g

Juustoleipäset

Tämä resepti löytyi karppaus.infon reseptiarkistosta tutkiessani vähähiilihydraattisia ruokaohjeita. Olisi jännää kokeilla karppausta, kun niin monet sitä tuntuvat kehuvan. Toisaalta täysi karppaus tuntuu todella hankalalta, kun arkisin tulee syötyä milloin missäkin. Mutta voisihan sitä ainakin yrittää turhia hiilihydraatteja vähentää. Millaisia kokemuksia tai ajatuksia teillä on vhh-ruokavaliosta?

Juustoleipäset (5-6 kpl)

  • 2 kananmunaa
  • 1,5 dl mantelijauhetta
  • 2 dl juustoraastetta
  • ripaus suolaa
  • 1-2 tl leivinjauhetta

Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa. Muotoile taikinasta pellille samankokoisia leipäsiä. Paista uunissa 225 asteessa noin 10 minuuttia , kunnes ovat kauniin kullanruskeita. Tarjoile lämpöisinä.

Nämä juustoleipäset on erittäin helppo ja nopea valmistaa ja maultaan oikein herkullisia. Kannattaa ehdottomasti kokeilla vaikka ei hiilareita yrittäisikään vältellä. Nämä sopivat hyvin iltateen seuraksi, tai vaikkapa porkkanakeiton, kuten itse teimme. Aamupalaksi nämä olisivat mielestäni turhan raskaita ja rasvaisia.

Hiilihydraattimäärä: 6,2 g
Hiilihydraatteja / kpl: 1,0 g

Seuraava leipäkokeilu

Kolmantena leipänä päätimme kokeilla jotain muuta kuin vaaleaan perus-leipätaikinaan perustuvaa leipää. Entisen lempileipämme, jo lopettaneen La Société du Cochonin leipomon rusina-pähkinäleivän innoittamana päädyimme soveltamaan ruskeaa leipätaikinaa. Taikina on muuten hyvin samankaltainen kuin vaaleakin taikina, mutta siihen laitetaan 60% jauhoista täysjyvä-vehnäjauhoja. Cochonin leivän tapaan laitoimme taikinan joukkoon rusinoita ja saksanpähkinöitä.

Rusina-saksanpähkinäleipä (2 kpl)

  • 300 g täysjyvä-vehnäjauhoja
  • 200 g hiivalieipäjauhoja
  • 10 g tuoretta hiivaa
  • 10 g suolaa
  • 385 g vettä
  • 80 g rusinoita
  • 80 g saksanpähkinöitä

Sekoita jauhot keskenään ja hiero hiiva sormenpäillä niiden sekaan. Aseta taikinakoukulla varustettu yleiskone hitaimmalle nopeudelle, lisää suola ja sen jälkeen vesi. Anna sekoittua kahden minuutin ajan. Nosta sitten nopeutta yhdellä askeleella ja anna taikinan vaivautua vielä 6-7 minuuttia. Lisää sekoituksen loppuvaiheessa joukkoon myös rusinat ja karkeaksi rouheeksi murskatut saksanpähkinät.

Poista taikina astiasta, aseta kevyesti jauhotetulle alustalle ja muotoile palloksi venyttämällä yhdellä kädellä taikinaa eri suuntiin sivulle ja painamalla se aina tiukasti keskelle. Siirrä takaisin jauhotettuun kulhoon, peitä leivinliinalla ja anna nousta lämpimässä ja vedottomassa paikassa 45 minuuttia. Nosta taikina sitten takaisin leivonta-alustalle ja muotoile uudelleen palloksi. Nostata samalla tavoin vielä toiset 45 minuuttia.

Jauhota työtaso kevyesti. Siirrä taikina tasolle ja jaa se kahteen yhtäsuureen osaan. Muotoile molemmat soikean leivän muotoon. Muotoile molemmat osta palloiksi. Paina aluksi pallo litteäksi kämmenen avulla, nosta sitten takareuna ylös, taita keskelle ja paina kämmentyvellä tiukasti kiinni, nosta sitten etureuna samalla tavoin ylös ja paina tiukasti keskelle. Toista myös toiselle leivälle. Leivistä pitäisi tulla tällöin soikean muotoisia.

Aseta leivinliina uunipellin päälle, jauhota se kevyesti täysjyväjauhoilla ja nosta keskikohta liinasta harjaksi. Aseta sitten yksi leipä liitoskohta ylöspäin harjan molemmin puolin. Pitä toisella leivinliinalla ja kohota 60-75 minuutin ajan.

Esilämmitä uuni 250 asteeseen. Käännä leivät ympäri ja aseta jauhotetulle leipälapiolle. Tee terävällä veitsellä (reilu) 5 mm syvä viilto pitkittäin leivän keskelle yläpintaan. Sumuta uuniin vettä ja liu’uta leivät leivinkiven päälle. Laske uunin lämpö 230 asteeseen ja paista noin 30 minuuttia. Poista uunista ja jäähdytä ritilän päällä.

Lopputulos oli aavistuksen liian kiinteä omaan makuumme, oikeastaan rakenne oli samankaltainen kuin kaupasta ostetuissa täysjyväleivissä. Jäimme kaipaamaan vaaleiden leipien “ilmavuutta”. Leivän kuori oli puolestaan täydellisen herkullinen leivän jäähdyttyä, hetken uunista ottamisen jälkeen, rapea ja maukas. Harmi, että teimme hieman konservatiivisen viillon leipiin (olisi pitänyt olla syvempi), joten ulkonäöltään kuori ei aivan onnistunut.

Itse leipäkin oli maultaan oikein hyvä, maku saattaisi kuitenkin kaivata hieman juuren tuomaa luonnetta. Leivän seuraavassa versiossa yritämmekin varmasti juuren käyttöä. Sen lisäksi tulemme vähentämään täysjyväjauhojen osuutta. Onko jollakin kokemuksia tällaisesta? Kuulisimme mielellämme niistä.

Toinen kysymys osoitetaan myös muille kotileipureille. Miten saatte leivän kuoren säilymään rapeana? Onko se ylipäätään mahdollista? Itse laitoimme leivät yöksi leipälaatikkoon materiaaliltaan leivinpaperia muistuttaviin eväspusseihin ja pettymys oli suuri kun täydellisen rapea kuori oli aamuun mennessä muuttunut kumimaisen pehmeäksi. Auttaisiko pelkkä paperipussiin pakkaaminen, oliko virhe laittaa leivät leipälaatikkoon, vai voiko syynä olla tämä vallitseva kuumankostea sää?