Viime hetken vinkit leivän tekoon

Juureen tehdyn leivän tekemistä itse on suunniteltu jo pitkään, suunnitelmat eivät kuitenkaan ole jostain syystä edenneet toteuttamisen asteelle. Ohjeita on tullut kerättyä ja aiheesta luettua. Yleiskone, keittiövaaka, kulhoja ja vaikka mitä on hankittu, mutta aina on voinut vedota ainakin siihen, että paistinkivi puuttuu. Nyt sekin on tullut haettua Chez Mariuksesta ja pitäisi päästä heti kokeilemaan.

Päätimme aloittaa leipäkokeilumme (ainakin paperilla) suhteellisen helpon oloisesta ciabattan ohjeesta. Ohje on peräisin Richard Bertinetin Leipää monella tavalla -kirjasta. Siinä tehdään juuritaikina vuorokautta ennen leipomista, mutta muuten mennään aika perus vaalea leipä meiningillä eteenpäin. Itse ajattelimme käyttää tavallisia kotimaisia luomuvehnäjauhoja juureen ja Lidlistä hankkimiamme 00-jauhoja sitten itse taikinaan. Ohjeessa kun puhutaan italialaisista leipäjauhoista jälkimmäisessä tapauksessa.

Leivän valmistamista ja paistokiven käyttöä on nyt tullut opiskeltua, mutta olisiko lukijakunnasta heittää vielä viime hetken vinkkejä siihen miten suurimmat aloittelijoiden mokat voisi välttää? :)

Suunnitelmamme on: juuren valmistus, 24h odotus, taikinan valmistus, 1,5h odotus, uuni päälle ja kivi pohjalle, taikinasta neljä leipää hyvin jauhotetulla alustalla kirjan ohjeen mukaan, juuri ennen uuniin laittoa suihkepullosta vettä uuniin, ja lopuksi leivät hyvin jauhotettuina uuniin kiven päälle ja sitten vaan paistellaan. Paistamme osan leivistä varmaankin puolivalmiiksi ja pakastamme myöhempää käyttöä varten.

Skagen 3.0

Teemme yleensä vappuaatoksi pientä naposteltavaa varsinaisen ruoan sijaan. Vuosi sitten teimme “smörrejä”, mutta tänä vuonna palasimme taas perinteiseen katkarapu-skageniin. Lopputuloksena tämä Königin skagenin inspiroima kolmas versio reseptistämme. Olennaisimpana erona entiseen, käytimme nyt kunnollista vuokaleipää, jonka paistoimme pannulla. Lisäsimme myös ulkonäkösyistä hieman yrttiöljyä, joka lopulta sopi erittäin hyvin kokonaisuuteen myös makunsa puolesta. Aavistuksen monimutkaisempi versio on toki hieman työläämpi valmistaa, mutta omasta mielestämme myös maku kehittyi sen verran parempaan suuntaan, että vaiva oli sen arvoista.

Katkarapu-skagen (4 annosta)

  • n. 200 g isoja katkarapuja tai jokiravun pyrstöjä
  • 1/2 dl majoneesia
  • 3/4 dl kermaviiliä
  • 1 tl sinappia
  • 1/2 tl hunajaa
  • ruohosipulia
  • tilliä
  • graham-vuokaleipää
  • 80 g siianmätiä
  • limelohkoja
  • salaattia
  • yrttiöljyä

Valmista aivan aluksi yrttiöljy. Kaada pulloon tai lasiin hieman oliiviöljyä, lisää joukkoon mustapippuria ja merisuolaa myllystä. Lisää lopuksi kourallinen silputtua basilikaa. Sekoita ja irroita basilikasta väriä hieromalla lehtiä astian seinään. Anna maustua hyvän aikaa jääkaapissa, mielellään useita tunteja tai vaikka yön yli. Siivilöi lopuksi lehdet ja suurimmat mausteet öljystä.

Sekoita sitten katkarapu-tahna. Lisää majoneesi ja kermaviili kulhoon. Sekoita joukkoon sinappi ja hunaja. Hienonna kourallinen ruohosipulia ja tilliä hienoksi silpuksi. Lisää tahnan joukkoon ja sekoita. Lisää vielä lopuksi katkaravut ja sekoita hyvin. Siirrä jääkaappiin maustumaan.

Leikkaa vuokaleivästä pituus-suunnassa pitkiä ja kapeita noin sentin paksuisia viipaleita. Poista viipaleista reunat. Tarvitset kaksi viipaletta leipää kohden. Paista leipäviipaleita hetki molemmin puolin kuumalla pannulla, johon on lisätty pieni nokare voita. Leivät ovat valmiita kun ovat saaneet kullanruskean rapean pinnan.

Kokoa annokset lautasille heti leipien paahtamisen jälkeen. Aseta pohjalle pari lehteä salaattia (itse käytimme lollo rossoa ja tammenlehvää) ja päälle toinen leipäviipaleista. Nosta pari ruokalusikallista skagen-tahnaa sekä teelusikallinen siianmätiä leivän päälle. Asettele toinen leipäviipale annoksen päälle. Leikkaa sivuun pari lime-lohkoa ja koristele annos yrttiöljyllä. Voit koristella annoksen erinäisillä yrteillä tai tillinoksilla. Tarjoa heti.

Ostoksilla

Lähdimme eilen muuten vaan Helsinkiin. Siellä kun tulee nykyään käytyä niin harvoin. Jokin suunnitelma meillä oli, mutta emme perille päästyämme sitä enää muistaneet. Vietimme siis päivän kierrellen paikkoja, kuvaillen ja hieman ostoksiakin tehden. Matkan varrella poikkesimme Eat & Joy Maatilatorille Lasipalatsiin. Olemme aiemminkin käyneet paikassa siinä toivossa, että olisimme ostaneet leipää. Aina ovat myyneet ei-oota, mutta toisin kävi tällä kerralla. Ostimme hiivattomaan juureen tehdyn maalaisleivän kotiin maisteltavaksi. Aika herkkua oli kun aamupalalla söimme. :)

Lue lisää…

Tonnikalapatongit

Kiirettä on edelleen viime aikoina pitänyt emmekä ole entiseen tapaan jaksaneet arki-iltaisinkin tehdä varsinaista ruokaa. Aika usein olemme sortuneet Stockan valmisruokatiskin salaatteihin tai johonkin muuhun valmistukseltaan yhtä vaativaan ateriaan. Tällä viikolla yritämme kuitenkin ryhdistäytyä. Tänään teimme täytettyjä tonnikalapatonkeja, joista tuli varsin herkullisia. Patonki oli näissä tosin sellainen valmiina kaupasta saatava, sitä emme alkaneet itse tekemään.

Tonnikalapatongit (2 annosta)

  • 1 prk tonnikalaa öljyssä
  • 2-3 kevätsipulia
  • 3/4 dl kevytmajoneesia
  • 3/4 dl ranskankermaa
  • sitruunapippuria
  • suolaa
  • 1 maalaispatonki
  • salaattia
  • kurkkua
  • kirsikkatomaatteja

Valuta öljy tonnikalasta. Murustele tonnikala kulhoon ja sekoita pilkottu kevätsipuli sen kanssa. Lisää seoksen sekaan vuorotellen majoneesia ja ranskankermaa kunnes seos muodostuu tahnaksi. Itsellämme meni hieman vajaa desi kumpaistakin. Mausta tahna sitten sitruunapippurilla (tai mustapippurilla ja sitruunamehulla) sekä suolalla. Anna levätä hetken aikaa, jotta maut tasaantuvat.

Halkaise patonki pitkittäin siten, että se on toisesta reunastaan vielä juuri ja juuri kiinni. Asettele salaatinlehtiä viiltoon, tonnikalatahnaa päälle ja lopuksi vielä kurkkuviipaleita sekä kirsikkatomaatin puolikkaita. Halutessasi voit käyttää muitakin kasviksia, oliiveja tai vaikka jalapenoja. Tonnikalatahnaan hyvin sopii myös kaprikset. Helppoa ja hyvää ilta- / välipalaa.

Optio kirjoittaa leivästä

Tänään ilmestyneessä Kauppalehti Optiossa (16/2009) oli hyvin mielenkiintoinen juttu tuoreesta irtoleivästä ja paikallisista pienleipomoista. Oikeastaan juttuja oli kaksi. “Ote leivästä” kertoo Suomalaisyhdysvaltalaisen leipuripariskunnan ja Leibomo Limbbun (Facebook) tarinan, “Aitojen makujen äärellä” kertoo Suomen lähileipomoista.

Suomessa on vuosikaudet ollut vallalla suuntaus, jossa perinteisellä leivällä ei ole ollut sijaa. Suomalainen leipä on teollisesti tuotettua ja se myydään pitkän ketjun päätteeksi muovipussissa marketin hyllyltä, lähileipomoille ja perinteisin menetelmin hyvistä raaka-aineista tehdylle leivälle ei ole ollut tilaa. Nyt näyttää siltä, että suunta on muuttumassa ja tästä kertoo Option juttukin. Kannattaa yrittää hankkia kyseinen lehti käsiin jo pelkästään sen takia, että jälkimmäiseen juttuun on koottu kompakti lista pääkaupunkiseudun lähileipomoista ja niiden jälleenmyyjistä. Jälleenmyyjien määrä on ollut iloisesti kasvamaan päin ja saattaa joidenkin leipomoiden tuotteita saada jo ihan siitä lähimarketista.

Olemme ihastuneet nimenomaan vehnäjuureen tehdyn leivän makuun ja rapeaan kuoreen. Vaalean leivän leipominen juureen on Suomessa aika tuntematon käsite, täällä on perinteisesti kohotettu vaaleat leivät hiivalla ja tehty vain tummat leivät juureen. Olemme myös olleet viime aikoina valtavan innostuneita siitä, että miten tällaista vehnäjuureen perustuvaa leipää voisi tehdä kotona. Toinen Hullujen päivien ruokakirja-ostoksistakin (Leipää monella tavalla) liittyi tähän. Vehnäjuureen tehdyt leivät ovat usein myös hiivattomia, mutta kotioloissa juuren valmistaminen ilman hiivaa on kuulemma haaste. Internetistä Option mukaan voi kuitenkin tilata vehnäjuuria, pitää pistää harkintaan. Kunhan vaan keksii, että mistä päin Internetiä.

Alkuun pitäisi kuitenkin hommata paistokivi eli muutaman sentin paksuinen uunipellin kokoinen pala esim. graniittia, ehdoton vaatimus, jotta leipää yleensä pystyy kotiuunissa tekemään. Olisiko teillä lukijamme tietoa siitä mistä sellaisen saisi hankittua pienellä vaivalla? Pääkaupunkiseudulta. Seuraava tarve on sitten se pitkään pohdittu yleiskone vaikka kyllähän vaivaaminen käsinkin onnistuu.