Millainen on hyvä ruokakirja?

Ruokakirjat, © avaruusasema

Millainen on hyvä ruokakirja? Tätä kysymystä kyselimme teiltä parin viikon takaisessa kirja-arvonnassamme ja tätä itse pääsimme pohtimaan kirjamessujen yhteydessä. Ennen messuja tutustuimme muutamaan uuteen ruokakirjaan ja pohdimme kysymystä näiden herättämien ajatusten valossa. Tutustuttavina kävivät Pieni suuri kaali, Maailman parhaat kasvisruoat, Basta!, Risotto, Mamma Mia, Makkaroita maailmalta sekä Arabialainen keittiö.

Jo näissä seitsemässä kirjassa pystyy hyvin havaitsemaan sen mitkä ovat ehkä jo muutaman viime vuoden ajan ollut ruokakirjojen pääteemoissa esillä: Italia, “maailmanruoka” ja yksittäiset raaka-aineet. Kaikki kirjat noudattelevat myös trendiä, jossa kirjassa kerrotaan tarinaa pelkkien reseptien sijaan. Ne ovat siis nimenomaan ruokakirjoja, kertomuksia ruokakulttuureista, reseptikokoelmien sijaan.

Itseämme eniten näistä kirjoista puhuttelivat Saku Tuomisen ja kumppaneiden mainiolle Aglio & Olio -kirjalle tehty “jatko-osa” Basta!. Koko kirjan läpi kantaa hyvä tarina, reseptit ovat yksinkertaisia sekä kaikkea muuta kuin ryppyotsaisia, ja kirja on ennekaikkea hienosti kuvattu ja taitettu. Todellinen Italialaisen ruokakulttuurin A-B-C. Toiseksi suosikiksemme nousi Maailman parhaat kasvisruoat. Kirjassa on monipuolisia sekä mielenkiintoisia reseptejä, eksoottista arkiruokaa, joka on ilahduttavan usein toteuttamiskelpoista myös täällä pohjolassa. Tekijät ovat maailmaa kiertäneitä valokuvaajia, joka näkyy hienoina kuvina eri kulttuureista. Ruokia on toisaalta kuvattu harmittavan vähän, välillä tarina tuntuukin saavan hieman yliotteen ruoasta.

Tästä jo ehkä hieman sai vinkkejä siitä millaisia ruokakirjoja itse hankimme ja luemme. Olennaisinta on ehkä idea ja tarina kirjan takana, unohtamatta kirjan kohderyhmää. Suomalaisten suomalaisille kirjoittamat kirjat toimivat usein käännöskirjoja paremmin. Visuaalisuus on myös erittäin tärkeää, tämä pitää sisällään kirjan taiton ja mm. sen, että kaikki reseptit on kuvattu. Jos kuvaa ei ole, tulee harvoin kyseistä ruokaa tehtyä.

Kirjassa pitää olla joko selkeä ja ehkä kurinalainenkin reseptiikka, tai vaihtoehtoisesti sillä tavalla rento, että liikkumavara ja periaatteet on selitetty hyvin johdannossa. Rentojen kirjojen ongelmana on usein kuitenkin se, että sitä johdantoa ei tule luettua ennen kuin alkaa kokeilemaan, toisaalta parhaat kirjat ovat usein juurikin näitä. Jollakin tavalla pitäisi siis herättää mielenkiinto tarinaan ennen reseptejä. Kirjoittajan intohimo auttaa tässä, se näkyy välittömästi ja saa usein meidätkin innostumaan.

Meille on myös hyvin tyypillistä, että “hurahdamme” yhteen kirjaan kerrallaan ja teemme ruokia vaan siitä ennen kuin siirrymme seuraavaan kirjaan.

Loppujen lopuksi emme olleet omien ajatuksiemme kanssa aivan yksin, kun arvontaan tulleita kommentteja kahlasi läpi. Herkulliset kuvat ovat useimmille tärkeitä ja monelle myös se, että jokaisesta ruoasta löytyy se kuva. Aivan kuten meillekin. Selkeitä ohjeita myös peräänkuulutettiin ja toivottiin mm. myös suosituksia ateriakokonaisuuksien kokoamiseen ja viinien valintaan. Helppoutta, yksinkertaisuutta ja raaka-aineiden saatavutta myös arvostetaan. Kuitenkaan unohtamatta omaperäisyyttä ja sitä niin tärkeää kantavaa tarinaa.

Kiitos vielä kaikille ruokakirja-arvontaan osallistuneille. Teidän kommentteja on ollut kiva lukea, toivottavasti joku kirjoja työstävä käy poimimassa niiden joukosta parhaat vinkit tulevien ruokakirjojen pohjaksi.

Joulusiivousta

Kattilat, pannut ja padat, © avaruusasemaKulhot ym., © avaruusasema

Tai ei tällä siivoamisella nyt varsinaisesti joulun kanssa ollut tekemistä, aina välillä on kuitenkin tarvetta siivoilla ja järjestellä vähän perusteellisemmin. Aloitimme keittiöstä ja siellä ensimmäisenä työn alle pääsivät kattila- ja kuiva-ainelaatikkomme. Kuivaaineita alkoi olla jo vähän joka laatikossa ja kaapissa, eikä kattiloiden ja pannujen kanssa ollut paljon parempi tilanne. Niitä oli kaapin päällä ja laatikoissa joihin ne ei kuulu, esimerkiksi wokkipannu kuiva-ainelaatikossa. :D

Nyt on pannut, kattilat ja kulhot taas järjestetty niin, että ne mahtuvat niille varattuihin laatikoihin. Saimme hieman suunnitella, että saimme kaikki tavarat mahtumaan. Täytyy myöntää, että tavaroita on laatikoissa hieman liikaa, mutta tällä mennään. Alinta kulhoa tai pannua on aika ärsyttävää ottaa, jos joutuu aina purkamaan koko sisällön pöydälle.

Seuraavaksi voisi levittää järjestelyn kohti olohuoneen kirjakaappia, mutta sitä ennen on käytävä Vantaan Ikeassa välihyllyostoksilla. Espoon Ikeasta kun ei Bestå-sarjan välihyllyjä jostain kumman syystä saa.

Kirja-arvonnan voittajat

Ruokakirja-arvonnan voittajat

Näin sunnuntai-illan kunniaksi arvoimme ruokakirja-arvonnallemme voittajat. Onnettarena toimi tälläkin kertaa random.orgin satunnaislukugeneraattori. Arvoimme kolme numeroa väliltä 1-90, numeroita järjestämättä. Numerot tarkoittavat siis kommentin numeroa. Ensimmäinen arvottu numero voittaisi Farang-kirjan, toinen Luomo-kirjan ja kolmas Lähellä maata -kirjan. Saimme luvut 43, 78 ja 60, joka tarkoittaa sitä, että Farang lähtee ensulle, Luomo Nooramarialle ja Lähellä maata Neiti X:lle.Teille lähtee nyt sähköpostilla yhteystietokyselyt sekä kirjat mahdollisimman nopeasti myös postitse.

Onnea voittajille ja kiitokset myös kaikille osallistujille, toivottavasti onni suosii sitten seuraavalla kerralla. Sara la Fountain arpoo omassa blogissaan muuten samanlaisen setin ruokakirjoja. Kannattaa suunnata sinne jos onni ei meidän arvonnassamme suosinut.

Arvotaan hienoja ruokakirjoja

Kirja-arvonta, © avaruusasema

Saimme arvottavaksi kolme Paasilinna-kustantamon julkaisemaa hienoa ruokakirjaa teidän meidän lukijoiden kesken. Jokainen kolmesta kirjasta on sellainen, jonka mielellämme pitäisimme itsellämme, mutta valitettavasti nämä on arvottava. :)

Farang – modernia aasialaista on nimensä mukaisesti Farang-ravintolaa pyörittävien Tomi Björckin ja Matti Wikbergin kirjoittama kirja, joka kertoo tekijöidensä intohimoisesta suhtautumisesta ruokaan sekä esittelee ravintola Farangin ruokia, juomia ja valmistustapoja.

Luomo on myöskin samaa nimeä kantavan Michelin tähdellä palkitun ravintolan perustajan ja kokin Jouni Toivasen kirjoittama kirja, joka kertoo ravintolan syntytarinan ja kokin ajatusten lisäksi ravintolan ruoista. Osa ruoista on esitetty myös resepteinä, eivät tosin kuulemma ole ihan helpoimmasta päästä. Hienoja annoskuvia kelpaa kyllä jo pelkästäänkin katsella.

Lähellä maata on taas kirja lähiruoasta, mahdollisimman pitkälle itse kasvatetuista sekä puhtaista aineksista valmistetusta ruoasta. Heikki Ahopellon kirjoittama kirja sisältää paljon kotiruoaksi sopivia ja helppoja reseptejä.

Kaikissa kolmessa kirjassa on vähintään sivuosassa myös upeat ruokakuvat. Kahdessa ensimmäisessä Tuukka Kosken ja viimeisimmässä Jaani Vaahteran ottamina. Silmänruokaa siis myös tarjolla.

Kirjat (Farang, Luomo ja Lähellä maata – jokaista 1 kpl) arvotaan kaikkien kommentoineiden kesken. Osallistu siis arvontaan jättämällä kommentti tähän juttuun torstaihin 1.12.2011 klo 23:59 mennessä. Kerro kommentissa millainen sinusta on hyvä ruokakirja.

Voittajille ilmoitetaan sähköpostitse, joten jätä myös sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttän. Sähköpostiosoitteesi ei näy muille, eikä sitä tulla käyttämään muihin tarkoituksiin. Vain sähköpostiosoitteen ilmoittaneet osallistuvat arvontaan.

Ruoka-, viini- ja kirjamessuilla

Puhujat, © avaruusasema

Kuten viikko sitten mainostimmekin, olimme tämän vuoden kirjamessuilla juttelemassa ruokakirjoista. Hetken harhailun jälkeen löysimme oikean lavan ja saimme huomata, että lavaa miehittivät elokuvaohjaaja Lauri Törhönen, jalkapalloilija Aki Riihilahti ja kaiken kukkuraksi haastattelemassa Uutisvuodosta ja nyttemmin uutisista tuttu Peter Nyman. Kiva oli sitten heidän jälkeen hypätä lavalle täydestä tuntemattomuudesta. Sanomattakin on selvää, että yleisö kaikkosi ja saimme pitää pienen rupatteluhetkemme ihan rauhassa. :)

Viinit, © avaruusasemaKokit, © avaruusasema

Kirjamessujen tungoksesta siirryimme meitä enemmän kiinnostaville Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuille. Itse asiassa vasta ensimmäistä kertaa, olemme aina ennen olleet jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla messujen aikaan. Kirjamessujen tapaan kyseessä on enemmän myyntimessut, jossa edustettuina ovat pääasiassa herkkukaupat ja viinien maahantuojat seuranaan muutama keittiötarvikeosasto.

Sinänsä nähtävää riitti paljon ja esimerkiksi Scavolinin keittiössä puuhastelleita Savoyn kokkeja olisi mielellään seurannut pidempään kuin aikataulumme salli.

DeliDeli, © avaruusasema

Aivan ensimmäisenä osuimme herkkukauppa DeliDelin osastolle, joka oli täynnä kaikenlaista houkuttelevaa herkkua. Maistoimme säntillisesti varmasti melkein kaiken läpi, mutta mitään ostettavaa ei tarttunut mukaan. Oikeastaan siitä syystä, että olimme lähdössä suoraan messuilta viikonlopuksi kotoa pois. Ei viitsinyt ostaa sellaista mikä ei välttämättä säilyisi. Pitäisi taas joskus käydä Hakaniemen hallissa ihmettelemässä myyntipistettä

Eiring, © avaruusasemaAqvia, © avaruusasema

Eiringiltä ostimme hiiliteräspannuja, jotka pitäisikin ottaa käyttöön. Eiring on muuten sellainen liike, jossa on pitänyt käydä jo pitkään, mutta jotenkin ei ole tullut sinne asti päästyä. Onneksi tuli nyt ainakin näin messuilla vierailtua.

Aqvian edustajan kanssa kävimme pitkän ja mielenkiintoisen keskustelun niinkin yksinkertaisesta jutusta kuin veden hiilihapottamisesta. On aina mukava jutella sellaisen henkilön kanssa, joka tietää mistä puhuu ja ulosanti on kohdallaan. Emme ole aiemmin oikeastaan edes harkinneet tuollaisen laitteen hankkimista, mutta nyt kyllä meni harkintaan. Juomme useimmiten ruokajuomana silkkaa hanavettä, mutta välillä olisi juoda jotain muutakin. 1,5 litran pullokoko on aivan liian iso kahden hengen talouteen, niin kaupasta tulee harvoin ostettua. Jännää muuten miten hiilihapotuslaitteen ensimmäisen tulemisen aikana sitä markkinoitiin “limukoneena”, jota se ei todellakaan ollut. Pettymys oli suuri kun sillä lapsena yritti limua tehdä, (maustettuihin) vesiin se käykin paljon paremmin ja sellaisena tuota nykyään markkinoidaankin.

Suolat, © avaruusasemaÄllömakeita toffeita, © avaruusasema

Maustettuja kristallisuoloja kävimme maistelemassa, mutta firman nimi pääsi unohtumaan. Onko kenelläkään siellä ruudun toisella pouolella muistikuvaa tuosta? Sinänsä maustetut suolat eivät ole meidän juttu, ajattelimmekin markkinoidan noita lähinnä vanhemmillemme, jotka eivät lukuisista yrityksistämme huolimatta ole vielä oppineet pansuolasta pois. :)

Toisen messuostoksemme teimme englantilaista toffeeta kauppaavasta kojusta. Melko ällömakeaa tavaraa, ei kovin suurissa erissä pystynyt syömään. Ainoastaan salmiakkitoffee teki nopeasti kauppansa.

Juustoa, © avaruusasema