Kesäkurpitsalastuja ja sienimuhennosta

Kesäkurpitsalastuja ja sienimuhennosta, © avaruusasema

Kuten on tullut jo muutamaan otteeseen mainittua on meillä taas syksyn jäljiltä sienivarastot pullollaan, lähinnä suppilovahveroita. Viime vuodeltakin on vielä vaikka kuinka monta annospussia pakastimessa. Ajattelimme siis tehdä sieniruokaa ja mikäs sen helpompaa kuin aina yhtä hyvä sienimuhennos. Tavanomaisen pastan sijaan päätimme hyödyntää jääkaapissa pyörineen kesäkurpitsan ja tehdä siitä sopivan lisukkeen.

Kesäkurpitsalastut ja sienimuhennos (2 annosta)

  • 2 sipulia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • suppilovahveroita tai muita metsäsieniä (pakaste tai tuore)
  • 2 dl kermaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 1 suurehko kesäkurpitsa
  • oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria

Kuori ja hienonna sipulit. Kuumenna oliiviöljy paistokasarissa tai kattilassa, kuullota sipuleita siinä parin minuutin ajan. Lisää voinokare sipuleiden joukkoon, ja heti perään karkeasti silputut sienet. Kuullota seosta kunnes sienistä ei enää irtoa nestettä. Kaada kerma sieni-sipuliseoksen joukkoon, kuumenna kiehuvaksi ja anna sitten sakeutua hieman. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla.

Pese kesäkurpitsa ja leikkaa siitä päädyt pois. Leikkaa se sitten pituussuunnassa kahtia ja koverra siemenet pois lusikan avulla. Leikkaa sitten kesäkurpitsa pitkiksi suikaleiksi vihannesleikkurin tai juustohöylän avulla. Voit halutessasi poistaa kuoren, mutta itse emme tätä tehneet.

Kuumenna sitten loraus oliiviöljyä pannulla. Laita suikaleet pannuun, mausta suolalla ja mustapippurilla ja kypsennä parin minuutin ajan.

Nostele lastut lautasille ja annostele päälle sienimuhennosta. Halutessasi voit hienontaa annosten päälle vielä hieman persiljaa.

Kesäkurpitsalastuja ja sienimuhennosta, © avaruusasema

Tästä tuli, ehkä vähän yllättäen, todella hyvää. Oliiviöljyssä paistettu kesäkurpitsa on aikamoista herkkua, eikä sienimuhennos petä koskaan. Vähän kuin olisi syönyt kaksi pastakastiketta samaan aikaan. :) Kesäkurpitsa toi kuitenkin sopivasti kaivattua raikkautta sienten maanläheiseen makumaailmaan.

Samalla tuli sitten otettua syksyn ensimmäiset salamakuvat ja onhan tässä taas totuttelemista ja harjoittelemista. Ei ihan nappiin onnistunut vielä, eikä kauaa viitsinyt ihmetellä ettei ruoka jäähdy. Tuli myös otettua ensimmäiset ruokakuvat 5D mkII ja Canonin 100 mm macro -yhdistelmällä. Siinäkin vähän totuttelemista vielä. Aika mainio yhdistelmä kuitenkin, kunhan oppii käyttämään. :)

Tulinen suppilovahverokeitto

Kuten jo vähän aikaisemmin varmasti kävi ilmi, on meillä vähintään riittävästi suppilovahveroita säilöttynä pahan päivän varalle. Ja vielä viime sunnuntaina isäni toi jälleen ison korillisen lisää juuri metsästä poimittuja suppiksia. Suurin osa näistäkin kuivattiin, mutta osa otettiin sivuun sienikeittoa varten. Emme halunneet tehdä tavallista kermaista keittoa vaan kokeilla jotain uutta. Molemmat kun olemme flunssassa niin jotain mausteista teki mieli.

Maku-lehden resepteistä löytyi tomaattinen ja mausteinen keitto, joka vaikutti riittävän poikkeavalta. Hieman kuitenkin vielä virittelimme keittoa oman näköiseksemme.

Tulinen suppilovahverokeitto (4-6 annosta)

  • 250 g suppilovahveroita
  • 2 punasipulia
  • 1 salottisipuli
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 2 rkl voita
  • 2 tl sambal oelek -tahnaa (chilitahnaa)
  • 2 rkl vehnäjauhoja
  • 2 prk (á 400g) tomaattimurskaa
  • 5 dl vettä
  • 1,5 rkl hunajaa
  • 1 tl suolaa
  • 0,5 tl timjamia
  • turkkilaista jogurttia

Puhdista ja pilko suppikset. Hienonna sipulit ja valkosipuli.

Sulata voi suuressa kattilassa ja paista sieniä keskilämmöllä kunnes niistä ei enää juuri irtoa nestettä. Lisää sipulit ja valkosipuli kattilaan ja kuullota kunnes ne alkavat pehmetä. Lisää joukkoon sambal oelek ja vehnäjauhot ja sekoita hyvin.

Kaada tomaattimurska ja vesi kattilaan. Mausta hunajalla, suolalla ja timjamilla. Keitä miedolla lämmöllä noin vartin ajan. Tarkista maku ja lisää suolaa sekä mustapippuria tarvittaessa.

Annostele keitto lautasille ja tipauta juuri ennen tarjoamista jokaiseen annokseen ruokalusikallinen turkkilaista jogurttia. Se leikkaa kivasti keiton tulisuutta ja tuo vastapainoa muuten hieman hallitsevalle tomaattisuudelle.

Käytimme tomaattimurskana purkillisen Muttin Polpaa ja toisen purkitettuja pilkottuja luomu-tomaatteja. Polpasta tuli kivaa sakeutta ja tuosta toisesta taas mukavaa rakennetta keittoon.

Keitto oli sopivan tulista, sopii hyvin flunssaisena nautittavaksi. Oikein hyvä vaihtoehto tavalliselle kermaiselle sienikeitolle. Varmasti tullaan tekemään uudestaankin. Niin ja turkkilainen jogurtti kruunaa ruoan, sitä ei kannata jättää pois.

Sienisatoa

Käytiin vihdoinkin eilen hakemassa Stockmannilta säilytyspurkit syksyn sienisadolle. Purkit ovat Casa Stockmann sarjaa ja toivottavasti sellaisia, joissa kuivatut sienet säilyvät hyvinä. Halusimme kirkkaat, mahdollisimman neliskanttiset ja pinottavat ilmatiiviit purkit ja nämä täyttivät vaatimukset oikein hyvin.

Purkeissa on tämän syksyn satoa, lähinnä suppilovahveroita yhtä kantarelli-purkkia lukuunottamatta. Mökkiseudulla tämä vuosi oli huono tattivuosi, joten niitä ei valitettavasti tänä vuonna saatu säilöttäväksi asti. Sienistä osa on itse keräämiämme, mutta suurin osa on saatu vanhemmiltani. Tänään saimme taas yhden muovikassillisen lisää kuivuriin laitettavaksi. Kyllä näillä taas yhden vuoden pärjää. :)

Kuivurimme on muuten toiminut oikein hyvin myös sienien kuivauksessa. Emme ole edes pilkkoneet sieniä kovin pieniksi, mutta silti kuivaa tulee muutamassa tunnissa. Pitää vaan muistaa kierrättää tasoja alhaalta ylös, ylin taso kuivuu aika hitaasti, kun taas alin ihan tunnissa-parissa.

Kermainen sienikeitto

Emme ole itse vielä ehtineet sienimetsälle, mutta saimme ihanaksi yllätykseksi Mikon vanhemmilta taas purkin kuivattuja kanttarelleja ja tatteja. Suunnittelimme aluksi tekevämme keiton pakkasessa löytyvistä suppilovahveroista, mutta päätimmekin valmistaa keiton kuivatuista sieniestä. Olemme harkinneet vihanneskuivurin hankkimista, mutta minne kaappiin sekin mahtuisi. Osaako joku suositella hyvää vihanneskuivuria?

Kermainen sienikeitto (4 annosta)

  • 1 dl kuivattuja sieniä tai 1/2 l tuoreita
  • 2-3 salottisipulia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • voita
  • merisuolaa
  • mustapippuria
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • 2 dl kermaa
  • 8 dl vettä
  • kasvisfondia
  • 3 rkl vehnäjauhoa
  • 100g Philadelphia juustoa
  • (tryffeliöljyä)

Liota kuivattuja sieniä kunnes ne ovat pehmeitä. Paista silputtuja sipuleita ja sieniä voissa kattilassa kunnes sipulit alkavat hieman ruskistua. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon valkoviini ja anna alkoholin haihtua. Lisää vehnäjauho ja sekoita hyvin. Lisää heti tämän jälkeen vesi ja kasvisfondi. Kun fondi on sekoittunut lisää kerma ja kun keitto on jälleen kuumaa Philadelphia juusto.

Kun keitto alkaa olla valmista, aja keitto vielä sauvasekoittimella tai blenderillä samettiseksi. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Maun kruunaa annoksen päälle lorautettu tryffeliöljy.

Keitto oli todella hyvää ja tätä teemme varmasti uudestaan! Keiton voi tehdä mistä tahansa kotimaisista metsäsienistä. Herkkusieniä ei tähän kannata laittaan. :) Kuvan tuoreet kanttarellit pääsivät karppipizzan päälle. Siitä tulossa reseptiä myöhemmin.

Tryffeliöljyllä silattu tattirisotto

Viime syksyn hyvä tattisato meinasi meillä kaatua katastrofin puolelle, kuivatus epäonnistui ja jouduimme heittämään melkein kaikki herkkutattimme roskiin. Vanhemmillani kuivatus onnistui onneksi paremmin ja saimmekin heiltä ison purkillisen kuivattuja tatteja vielä myöhemmin syksyllä. Kun varsinaista kuivuria ei ole, osoittautui salaisuudeksi se, että tatit raaskii pilkkoa riittävän pieniksi paloiksi. Se on itseasiassa ihan järkevää myös jatkokäytön kannalta.

No, nuo kuivatut herkkutatit ovat tähän asti vain odotelleet kaapissa käyttöä, eilen raaskimme ensimmäisen kerran raottaa purkin kantta ja verottaa noin neljäsosan sisällöstä. Tuloksena tämä hieman tavanomaisesta tattirisotosta muunneltu versio. Ja herkullinen versio olikin, omasta mielestämme parasta mitä tattirisottorintamalla on tullut tehtyä. Hetken mielijohteesta annoksen päälle lorautettu tryffeliöljy oikein kruunasi ruoan, ja maistuu ne mökin metsistä kerätyt tatitkin varmasti kaupasta ostettuja paremmalta. :)

Tryffeliöljyllä silattu tattirisotto (4 annosta)

  • 30 g kuivattuja herkkutatteja
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 2-3 salottisipulia
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 50 g voita
  • 3 dl risottoriisiä
  • 1 dl kuivaa italialaista valkoviiniä
  • 6 dl kasvislientä
  • 50 g parmesania raastettuna
  • suolaa
  • mustapippuria
  • hienonnettua (lehti)persiljaa
  • tryffeliöljyä

Liota herkkutatteja kädenlämpöisessä vedessä noin tunnin ajan. Puserra kuiviksi talouspaperin välissä ja hienonna tarvittaessa pieniksi paloiksi. Hienonna valkosipuli ja salottisipulit hienoksi hakkelukseksi. Kuumenna öljy kasarissa, lisää sipulit ja kuullota niitä keskilämmöllä kunnes alkavat saamaan pehmetä. Lisää herkkutatit sekä puolet voista sipuleiden joukkoon ja jatka kuullottamista hetken aikaa. Lisää sitten risottoriisi kasariin ja kuullottele jatkuvasti käännellen noin viidenn minuutin ajan.

Kaada valkoviini pannulle sienten, sipulin ja riisin sekaan. Sekoittele ja anna alkoholin ja nesteen osittain haihtua. Annostele sitten kuumennettua kasvislientä pieninä annoksina risoton sekaan. Anna risoton kiehua liedellä noin 15-20 minuutin ajan, useasti sekoitellen. Seuraa kuinka riisi imee nestettä ja lisää aina tarvittaessa kasvislientä.

Kun risotto on kypsynyt al dente, vähennä lämpöä ja lisää toinen puolikas voista. Lisää myös raastettu parmesan, sekä hieman (n. 1/2 dl) hienoksi hienonnettua persiljaa. Sekoita, tarkista maku ja mausta suolalla ja mustapippurilla.

Tarjoa heti, risotto menee helposti ylikypsäksi. Jaa risotto lautasille, lorauta aavistus tryffeliöljyä annosten päälle ja koristele lopulta persiljasilpulla.

Kannattaa todella kokeilla tuota tryffeliöljyä tattirisoton kanssa. Maku sopii hienosti herkkutattien kanssa yhteen ja tuo annokseen ylellisen vivahteen. Herkkua!

Tattirisotto kaikessa herkullisuudessaan on pelkästään hieman tylsä ruoka, joten teimme sen kanssa alkupalaksi aina herkullisen tomaatti-mozzarella salaatin ja jälkiruoaksi söimme tiramisut. Aika italialainen lauantai-menu siis, varsinkin kun viinikin oli sieltä peräisin. Tiramisut tuli ostettua valmiina, mutta se on kyllä yksi niistä jälkiruoista joita pitäisi ehdottomasti joskus tehdä itse.