Tag Archives: sisustaminen

Palovaroitinahdistus

Palovaroittimemme rupesi piippailemaan patterin loppumista ja kävi mielessä, että samalla voisikin ostaa hieman tyylikkäämmän. Tai oikeastaan kaksi, kuten nykyään meidänkin asunnossa pitää olla. Suoraan alhaalta päin tuo marketin hyllyn halvin JO-EL ei ole hirveän ruma tai häiritsevä, mutta sivulta katsoen on.

Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty. On nimittäin aivan käsittämätöntä, että tätä komeampia palovaroittimia ei vaan ole olemassa. Pelkkää muotoilematonta ämpärimuovia vaan tarjolla. Jalo Helsinki on luvannut omiaan markkinoille jo pitkään, mutta mitään ei kuulu. No olisihan tietenkin Jakob Jensenin “avaruusvaroitin” (kuva alla), mutta sillä on jo melko suolainen hinta, yli 60 euroa. Ehkä pitää vaan tyytyä uusimaan patterit.

Lempparit

Ensimmäiset huonekalut jotka ensimmäiseen ihan omaan kotiin tuli hankittua, olivat nämä Arne Jacobsenin jo vuonna 1955 suunnittelemat “seiskat”, mallia 3107. Ja tuttuja varmaan kaikille. Nämä ovat Fritz Hansenin uusiotuotantoa, hieman korkeammat kuin alkuperäiset, eivät siis vintagea. Seiskoissa sillä ei ole niin väliä, nämä tehdään kuten ennenkin. Ajan patinaa ei uusista tietenkään löydy, mutta ei ollut tarkoituskaan.

Seiskat taitavat olla ainoat todelliset ajattomat klassikot mitä meidän kodistamme löytyy, ovat ansaitusti myös meidän lempi-huonekalumme. Moni pitää seiskoja hieman “kuluneina” ja tavallisina, niitä kun löytyy niin paljon julkitiloista ympäri skandinaviaa. Näistä ei kuitenkaan luovuta, seiskoja tulee päinvastoin lisää sitten myöhemmin kun tilat sen sallivat. Ajaton, yksinkertainen, monen kanssa yhdistettävissä oleva moderni muotoilu se varmaan on mikä näissä kiehtoo, olen tykännyt aina. Ja se monen kaipaama tarina tulee siitä tunteesta kun näitä avattiin paketeistaan juuri remontoituun, omaan, uuteen ja vielä kovin tyhjään asuntoon. :)

Löytyykö teidän kodistanne lemppareita ja miksi niistä on sellaisia tullut? :)

Leijuvia huonekaluja

Olen jostain syystä aina pitänyt sellaisista huonekaluista ja sisustusratkaisuista, joissa luodaan illuusio huonekalun fysiikan lakien vastaisesta leijumisesta ilmassa. Mielestäni tällaiset ratkaisut pelkistävät, yksinkertaistavat, sekä tuovat ryhdikkyyttä ja ilmavuutta sisustukseen. Niistä myös syntyy harkitumpi ja viimeistellympi vaikutelma, koska huonekalut ovat käytännössä kiinteitä.

Leijuvuutta on perinteisemmin hyödynnetty seinään kiinnitettävissä kaapeissa, lipastoissa ja tasoissa, mutta yksi viimeaikojen trendi on tuonut samaa ilmavuutta myös esimerksi sohviin, kuten tuossa kuvassa olevaan Interfacen Must-sohvaan. Ja löytyy markkinoilta myös jänniä leijuvia sänkyjä, joista yksi esimerkki alla.

Meidän kotoa löytyy vaan työhuoneen leijuvat mappikaapit, mutta olisi kiva saada jotain muutakin leijuvaa. TV-tasossa leijuva ratkaisu ainakin houkuttelisi, seinään proppaaminen toisaalta ei.

Kuvat: [1, 4] Contemporist / Norm Architects - [2] Urbancase - [3] e15 - [5] Interface - [6] Lago

Unelmien koti – Paljon tilaa ajatuksille

Molempien työkiireet ja siihen päälle tullut sairastelu ovat vieneet kaiken tarmon päivitellä blogia menneellä viikolla. Unelmille on kuitenkin aina tilaa ja sunnuntain hiljaisuudessa jaksaa jo vähän kirjoitellakin.

Unelmiemme kodissa on tilaa pään päällä. Riittävä huonekorkeus, että ei ahdista. Emme välttämättä kaipaa nyt niin muodikasta kaksikerroksista olohuonetta ja parvea, vaan tasaisesti korkeutta asunnon kaikkiin tiloihin. kaksikerroksiset huoneet ovat tavallaan jo haaskausta… niin ja se ikkunoiden pesu.

Nykyisessä asunnossamme huonekorkeus on 2,6 metriä, joka on jo ihan mukavasti, mutta enemmänkin saisi olla. Kauhulla olemme seuranneet nykyistä tapaa tehdä varsinkin rivi ja paritaloista, sekä useimmiten myös omakotitaloista huonekorkeudeltaan 240 senttisiä. Ja jos tuo ei vielä ahdista niin lisätään ainakin keittiöön ja pesutiloihin alaslaskettu katto. Sama meno tuntuu jatkuvan myös kerrostaloissa. On palattu takaisin sotavuosien jälkeiseen rintamamiestalotyyliin. Ainakin huonekorkeuden osalta. Syynä varmaan urakoitsijoiden yhä kasvavat katetavoitteet. Pitää vaan pysytellä näissä 1970-luvun tai viime vuosisadan alun kerrostaloissa, tai rakentaa, niin kaikki on hyvin.

Kuvat:
[1], [2] Design and Chairs
[3], [4] Sköna Hem

Ikuisuusprojekti

Ei taida betonitasosta tulla mitään, ei ainakaan ennen ensi kesää, se on varmaa. Jalka-ongelma pysyy, tilaa tekemiseen ei ole, eikä tule halvaksikaan. Ehkä sitten sinne seuraavaan kotiin, kiinteänä ja samalla kun tehdään muuttoremppaa tai rakennetaan. Aika näyttää.

Nyt voi sitten taas katsella ympärilleen ja miettiä muita vaihtoehtoja. Kesällä Tukholmassa nähtiin nykyään Asplundin valikoimiin kuuluva Funk. Per Söderbergin muotoilemaa sarjaa valmisti aiemmin David Design. Uusi kokovalkoinen ilme miellyttää vanhaa oranssi akryyli ja valkoinen -yhdistelmää enemmän. Syvyyttä on 45 senttiä (kuvassa tosin se 36 senttiä syvä malli), joten vahvistimenkin pitäisi mahtua sisälle, ainakin teoriassa.