Tag Archives: tapahtumat

Hullarit tulee taas

Hullarit jakaa ihmiset kahteen ryhmään. Toiset eivät voi sietää Stockmannin Hulluja Päiviä ja toiset taas yksinkertaisesti rakastavat niitä. Itse kuulun ehdottomasti tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Se on aivan parasta kun keltainen kuvasto tipahtaa postilaatikosta ja pääsee ihmettelemään mitä tällä kertaa on alennuksessa. Täytyy harmikseni myöntää, että tänä vuonna kuvasto ei aiheuttanut mitään henkeä salpaavaa ’aivan pakko saada’ -ilmiötä.

Designia on jälleen halvennuksella jonkin verran, erityisesti valaisimia. Joukossa oli Ihan hyviäkin tarjouksia. Suluissa on valaisimien normaalit myyntihinnat. Louis Poulsen PH 5: 399e (n. 649e), Artekin A331: 479e (n. 695e), Yki Nummen Modern Art: 199e (n. 295e),  Verpanin Vp Globe: 1690e (n. 1999e), Kartellin Toobe: 139 (n. 179e).  Aloimme tosissamme harkitsemaan Kartellin Toobejen ostamista makkariin. Onneksi tässä on vielä pari päivää harkinta-aikaa jäljellä.

Yleensä keskityn Hullareilla katselemaan vain tavaroita, koska iltapäivällä kaikista hienoista vaatteista on yleensä enää jäljellä koot XXL ja XXS. Ajattelin kuitenkin käydä hakemassa Calvin Kleinin kotihousut, jos niitä on enää jäljellä kun ehdin paikalle. Lisäksi ajattelimme ostaa lisää pieniä Jars-purkkeja ja tietenkin macaron-keksejä!

Myös Lego-laatikot ovat tarjouksessa, meille tuli niistä heti mieleen Sitruunapuu-blogin tekemä hauska sähkötaulukaappi eteiseen.

Mitä mieltä olette Hullujen Päivien tämänkertaisista tarjouksista? Ja mitä aiotte itse sieltä hankkia? :)

Kuvat Stockmannin Hullut Päivät -katalogista.

Habitaresta mieleen jäänyttä

Kuten aikaisemminkin, tarttui tämänkin vuoden Habitaresta muutama mielenkiintoinen juttu kameran kennolle ja muistiin tulevaisuutta varten. Ikuisuusprojektiksi pikku hiljaa muuttuva operaatio tv-taso sai taas uusia ideoita. Näpertelimme Corian-näytepaloja Nomartin osastolla ja mieleen hiipikin ajatus “betonisen” tason tekemisestä tästä materiaalista. Harmittavan raskasta materiaalia Corian kuitenkin on. Vaikka materiaalivahvuudessa pääsisi säästämään, tulisi tasolle kuitenkin painoa toista sataa kiloa. Vastaavalla tavalla varmaan toimisivat Durat tai Silestonekin.

Toinenkin bongaus liittyy olohuoneen tv-tasoon. Löysimme Scanwoodin osastolta mielenkiintoisen taso-mallin Metson, jota tehdään myös asiakkaan mittojen mukaan. Saisi täydellisillä mitoilla ja ylöspäin piiloon kippaavilla ovilla. Harmi, että hintaa tuolle tulisi yli kolme tonnia. Pitää silti pistää korvan taakse.

Schneider Electricin Exxact -sähköasennuskalusteet ovat kiinnostaneet jo siitä asti kun näimme niistä ensimmäiset mainokset. Hienoa, että perus-Jussille on vihdoinkin vaihtoehto. Sarja josta löytyy kaikki tarvittavat osat kodin sähköistykseen ja verkottamiseen. Omaa silmäämme erityisesti miellyttää yksinkertainen lasireunuksinen Solid-malli.

Karl Andersson & Söderin messuosasto onnistui myös kiinnittämään huomion. Erityisesti erilaiset seinään kiinnitettävät lehtitelineet olivat kivoja, mutta muutenkin vaikutti tutustumisen arvoiselta valmistajalta. Taattua ruotsalaista muotoilua ja hauskoja ideoita kautta koko malliston.

Viimeisenä bongauksena tällä erää Bacsacin “kassiruukut”, hauska idea joka on aiemmin tuntunut vähintään kummalliselta. Yrttikasvatuksessa parvekkeella voisi kuitenkin toimia, miksei.

Habitare-ostokset

Tänä vuonna Habitaressa tuli tehtyä pari ostosta. Emme ole koskaan ennen ostaneet sieltä mitään. Eikun olemmehan. Viime vuonna tilasimme sieltä Ottaipnun kylpyhuoneen maton, joka valitettavasti hajosi jo ennen ensimmäistä pesua. Tästä lisää myöhemmin. Kuten jo aiemmin mainitsimmekin, ehdimme nopeasti kiertämään sisustuksen pientavara -puolen läpi ja sieltä heräteostimme tällaisen pienen lautasen, joka toimii raastimena.

Ja ihme kyllä, se toimii! Esittelijä raastoi messuilla kevyen näköisesti valkosipulia, inkivääriä, parmesania ja pähkinöitä. Epäilimme vielä ostaessammekin, että toimiikohan tämä kuitenkaan oikeasti. Olemme ehtineet testaamaan valkosipulin ja mantelin raastamista. Molemmat ovat onnistuneet mainiosti. Lautasesta tulee varmasti paljon käytetty apuväline keittiöön. Mukana tuli vielä pieni harja, jolla raastetut ruoat voi helposti kerätä talteen.

Aika rumia nämä lautaset kyllä olivat. Valitsimme mustan, sillä emme halunneet keittiöömme mitään keltaista oliivimaalauksilla koristeltua raastinta. Myös keramiikan laatu on aika karua verrattuna Arabian astioihin, mutta jos tämä jatkossakin toimii niin hyvä niin. Lautasen pohjassa lukee France Design ja maahantuoja oli Ancker Oy, mutta netistä emme onnistuneet löytämään mitään tietoa tästä tuotteesta.

Raastin ei jäänyt ainoaksi hankinnaksemme. Päädyimme messukierroksemme loppuvaiheilla Humantoolin satulaistuinosastolle ja olihan niitä pakko kokeilla. Hetken satulan päällä keikuttuani, kävelystä ja seisoskelusta hieman kipeytynyt alaselkäni vertyi kuin uudeksi! Tuntui kuin olisin levännyt vaikka kuinka kauan. Tämä oli niin ihmeellinen kokemus, että juuri ennen sulkemisaikaa minun piti palata vielä ostoksille.

Satulan alla on puolipallo, joten tuolilla ei pysty rötköttämään miten tahansa ja lisäksi satula pitää lantion oikeassa asennossa. Satulan voi käytönnössä laittaa minkä tuolin päälle tahansa. Aion viedä tämän töihin, sillä sieltä ne kaikki selkäkivutkin ovat lähtöisin.

Ensitunnelmat Habitaresta

Habitaren tämänvuotinen uusi järjestely vaikutti ennakkoon hyvältä, vihdoinkin kaikki mielenkiintoinen oli mahdutettu samaan halliin alakertaan. Tämä tuli mahdolliseksi uuden laajennoksen eli halli 7:n valmistuttua. Käytännön toteutus ei valitettasti ollut aivan yhtä onnistunut, ennen erillisenä alueena ollut Ahead! oli pirskoteltu uuden hallin nurkka-alueille ja muutenkin tuntui kokonais-suunnitelma unohtuneen messuständejä jaettaessa. Sekavaa siis oli. Mutta plussaa siis siitä, että nyt ainoastaan sisustusesineet olivat enää omassa hankalassa tilassaan.

Hieman laimeista messuista taisi lopulta jäädä kuitenkin vähän enemmän käteen kuin viime vuonna. Aikakin loppui kesken, sisutustavarat (ja samaan tilaan hämäävästi sijoitetut norjalaiset muotoilutuotteet) tuli juostua aika vauhdilla läpi.

Tässä pari makupalaa kierroksemme varrelta. Tarkempia bongauksia ja löytöjä seuraa myöhemmin. Yhteenvetona voisi sanoa, että tänä vuonna kierrätys oli vahvasti esillä, Trash-osaston myötä. Puuta ja luonnonmateriaaleja oli paljon, myös messu-osastoissa. Suuremmat wow-osastot kuitenkin loistivat poissaoloaan, kuten myös suurimmat uutuudet. Prototyypeistä jotain pientä kivaa ja puuceet olivat hienoja.

Prototyyppejä, opinäytetöitä ynnä muuta löytyi hauskasta “hökkelikylästä”.

Trash-osastolle oli kerätty ideoita kierrättämiseen ja huonekalujen sekä materiaalien uusiokäyttöön.

Iittalan osaston ehdoton katseenvangitsija oli tämä Kaj Franck “valopöytä”. Juhlavuoden kunniaksi, tietenkin.

Finlayson lanseeraa Habitaressa “Kaukaa lähelle, maailmalta kotiin” -kuosisarjansa. Itse pääsimme tutustumaan sarjaan jo ennakkoon tiistai-iltana. Hauskoja kuoseja ja mukava tarina taustalla.

Luhta homen osastolla esiteltiin pussilakanoita ja pyyhkeitä. Hassua, että lähes kaikki kangasosastot olivat keksineet tänä vuonna ripustaa kankaat roikkumaan katosta.

Mikä Viini!

Viime viikolla ehdin nopeasti pistäytymään Wennercon järjestämässä Mikä Viini! -tapahtumassa Ravintola Pörssissä. Saimme ystäväni kanssa hirmuisen kasan maistelulipukkeita ja jouduimme oikein pohtimaan miten saisimme ne käytettyä. Suuntasimme tietenkin heti aluksi Bollingerin pisteelle ja valitsimme laseihimme Rosé samppanjaa.

Satuimme sopivasti paikalle, kun ohjelmanumerossa oli samppanjan kaato lasitorniin. Sitä ei oltu kuulemma harjoiteltu etukäteen, eikä se aivan mutkitta sujunutkaan. Laseja jouduttiin hieman siirtelemään, että samppanja saatiin alimmaisiinkin laseihin asti. Vaikea uskoa, että tällainen kaato olisi edes mahdollista suorittaa yhdellä kertaa muualla kuin elokuvissa. :)

Maistelukierroksemme oli hieman samppanjapainotteinen, sillä seuraavat lasilliset maistoimme Bollinger Special Cuvéeta, jonka lunastimme suoraan ohjelmanumeron jälkeen lasitornista. Välillä kävimme maistelemassa juustoja ja suklaata sen jälkeen testasimme vielä Prinz von Hessenin Riesling kuohuviiniä sekä Alkon tilausvalikoimasta löytyvää Errazuriz La Cumbre Syrah punaviiniä, mikä oli erittäin mainiota. Hassua, että pullosta samppanjaa on helposti valmis maksamaan sen reilut 50 euroa, mutta 60 euron punkkua en ihan heti ostaisi. Ainakaan maistamatta.

Mikä Viini! -tapahtuma oli mielestäni todella hyvin järjestetty ja oikein harmitti ettei ollut aikaa perehtyä kuin muutamaan viinitaloon. Ehkä ensi kerralla sitten paremmalla ajalla ja pirteämpänä. Harmi kun kaikista kuvistakin tuli tosi rakeisia, mutta näillä mennään.